Ero sivun ”Epilä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 29:
Valtaosan 1900-lukua Epilä oli teollisuusvaltainen alue, mutta on nykyään lähinnä pientalovaltainen asuinalue. <ref>http://www.yle.fi/ympuut/990502.htm</ref> Teollisuusajalla Epilässä toimivat mm. Epilän Konepaja Oy, Oy Epilän nahkatehdas Ab, Epilän sementtivalimo Oy, Oy Excelsior Ab, [[Abloy|Ab Lukko Oy]], [[Sahanterä (yritys)|Sahanterä Oy]], [[Uusi Kivipaino Oy]] ja [[Winterin maalitehdas]]. Nahkatehtaan entinen tehdasrakennus on 2000-luvun alussa uudistettu kerrostaloksi.
Vuonna 1895 avatulla [[Porin rata|Porin radalla]], Nokiantien ja [[Ylöjärvi|Ylöjärvelle]] Epilänharjun eteläpuolitse kulkeneen maantien risteyksessä sijainnut Epilän rautatieasema oli yksi radan ensimmäisistä liikennepaikoista. Paikalla oli aluksi vain odotussuoja; varsinainen liikennepaikkarakennus valmistui vasta vuonna 1918. Vastavalmistunut rakennus vaurioitui sisällissodan aikana niin pahoin, että se saatiin korjatuksi vasta vuonna 1920. Asema-alueella sijaitsivat myös tavaramakasiini vuodelta 1903 ja [[Terijoki|Terijoelta]] vuonna 1924 siirretty asuinrakennus. Vain kilometrin idemmäs vuonna 1927 avattu Lielahden asema vähensi Epilän liikennepaikan merkitystä ja paikka alennettiin seisakkeeksi. Henkilöliikenne lopetettiin vuonna 1979 ja liikennepaikka lakkautettiin vuonna 1983. Asema-alueella on jäljellä enää 1960-luvulla rakennettu kuormauslaituri. <ref> Jussi Iltanen: ''Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat'' (2. painos), s. 117–118. Helsinki: Karttakeskus, 2010. </ref>
Epilänharju on suosittu ulkoilupaikka.
| |||