Ero sivun ”Helsingin pitäjän kirkonkylä” versioiden välillä

Kylästä kehittyi vesi- ja maaliikenteen keskus: [[Turku|Turun]]&ndash; ja [[Viipuri]]-maantien välinen ([[Kuninkaantie]]) jasekä [[Helsinki|Helsingin]]&ndash;[[Hämeenlinna]]n tie kulkivat sen kautta. Pyhän Laurin [[harmaakivikirkko]] valmistui vuonna [[1460]], ja muutamia vuosikymmeniä sen jälkeen kylä sai nykyisen nimensä.<ref name="vantaa" /> Kirkonkylä oli Keski-Uudenmaan suurin keskus aina [[Helsinki|Helsingin]] kaupungin perustamiseen saakka vuonna [[1550]], eikä Helsinkikään pystynyt välittömästi horjuttamaan Helsingin pitäjän kirkonkylän keskeistä asemaa alueella.<ref name="vantaa" />

Vuonna [[1865]], kun Suomen uusi [[kunnallishallinto]] syntyi, muodostettiin Helsingin pitäjästä [[Vantaa|Helsingin maalaiskunta]]. [[Rautatie]]liikenteen alettua Helsingistä [[Hämeenlinna]]an [[1860-luku|1860-luvulla]] kirkonkylän alue jäi syrjään uudelta kulkureiteiltä, ja Helsingin maalaiskunnan uudeksi keskukseksi tuli ensin radanvarrella sijainneet [[Malmi (Helsinki)|Malmi]] ja myöhemmin [[Tikkurila]].<ref name="vantaa" /> Tästä alkoi kirkonkylän merkityksen hiipuminen, ja se jäi syrjään Helsingin maalaiskunnan ja sittemmin Vantaan kehityksestä. Myöhemmin kylä on kärsinyt uusien teiden rakentamisesta: aikanaan sen sijainti Turku-ViipuriTurku–Viipuri-maantien ja Helsinki-HämeenlinnaHelsinki–Hämeenlinna-maantien risteyksessä oli sille eduksi, mutta nyt se on jäänyt pahasti noiden vanhojen teiden tilalle rakennettujen [[Kehä III]]:n ja [[Tuusulanväylä]]n puristuksiin. Se on silti Uudenmaan parhaiten säilyneitä kirkonkyliä.<ref name="vantaa" />