Versio 15. toukokuuta 2013 kello 18.37 muokkaa Arla (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 39 159 muokkausta p l ← Vanhempi muutos		Versio 16. helmikuuta 2014 kello 17.39 muokkaa kumoa Risukarhi (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, IP-estoista vapautetut 84 676 muokkausta pari täydennystä Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Tiedosto:Pullman strikers outside Arcade Building.jpg\|thumb\|Lakkolaisia Arcade Building -rakennuksen edustalla Pullmanissa. Rakennuksen edessä rivissä seisovat miehet ovat rakennusta suojelevia Illinoisin kansalliskaartilaisia.]] '''Pullmanin lakko''' ({{k-en\|Pullman Strike}}) oli koko [[Yhdysvallat\|Yhdysvaltain]] laajuinen konflikti vuonna 1894. '''Pullmanin lakko''' ({{k-en\|Pullman Strike}}) oli koko [[Yhdysvallat\|Yhdysvaltain]] laajuinen konflikti vuonna 1894. Konflikti sai alkunsa [[Pullman]]issa, [[Illinois]]issa, kun noin 4 000 [[Pullman Palace Car Company]] -nimisen rautatievaunuja valmistaneen yrityksen työntekijää meni [[korpilakko]]on 11. toukokuuta. Lakolla Pullmanin työntekijät vastustivat muun muassa palkanalennuksia ja jopa 16 tuntisiksi venyneitä työpäiviä. Yrityksen omistaja [[George Pullman]] ei kuitenkaan halunnut neuvotella lakkoilevien työntekijöiden kanssa. Tämän seurauksena [[Eugene V. Debs]], aikansa suurimman rautatietyöntekijöiden ammattiliiton [[American Railway Union]]in johtaja, julisti Pullmanin junat [[boikotti]]in. Ammattiliittoon kuuluneet rautatietyöläiset kieltäytyivät ajamasta Pullmanin valmistamia vaunuja, minkä takia Pullmanin oli pakko lopettaa vaunujen valmistaminen lakon ajaksi kokonaan.▼ ▲~~'''Pullmanin lakko''' ({{k-en\|Pullman Strike}})~~Taustalla oli ~~koko~~rautatievaunuja valmistaneen [[~~Yhdysvallat\|Yhdysvaltain~~Pullman Palace Car Company]]n ~~laajuinen~~päätös ~~konflikti~~alentaa ~~vuonna~~työntekijöidensä ~~1894~~palkkoja 25 prosentilla vuoden 1893 laskusuhdanteen seurauksena. ~~Konflikti~~Yhtiön ~~sai~~tehdaskaupungissa ~~alkunsa~~[[Illinois]]in [[Pullman]]issa, lähellä [[~~Illinois~~Chicago]]~~issa~~a ei kuitenkaan suoritettu vastaavia vuokrien alennuksia, ~~kun~~joten työntekijöiden elinkustannukset nousivat äkisti. Tämän seurauksena noin 4 000 ~~[[Pullman Palace Car Company]]~~ -~~nimisen rautatievaunuja valmistaneen yrityksen~~yhtiö työntekijää meni [[korpilakko]]on 11. toukokuuta~~. Lakolla Pullmanin työntekijät vastustivat muun muassa~~ ~~palkanalennuksia ja jopa 16 tuntisiksi venyneitä työpäiviä~~1894. Yrityksen omistaja [[George Pullman]] ei kuitenkaan halunnut neuvotella lakkoilevien työntekijöiden kanssa. Tämän seurauksena [[Eugene V. Debs]], aikansa suurimman rautatietyöntekijöiden ammattiliiton [[American Railway Union]]in johtaja, julisti Pullmanin junat maanlaajuiseen [[boikotti]]in. Ammattiliittoon kuuluneet rautatietyöläiset 27:ssä osavaltiossa kieltäytyivät ajamasta Pullmanin valmistamia vaunuja, minkä takia Pullmanin oli pakko lopettaa vaunujen valmistaminen lakon ajaksi kokonaan. American Railway Unionin boikotti alkoi 26. kesäkuuta. Seuraavan neljän päivän aikana 125 000 rautatietyöläistä lopetti työnteon vastalauseena työnantajiensa määräyksille käyttää myös Pullmanin vaunuja. Rautatieyhtiöt palkkasivat lakkoilevien työntekijöiden tilalle lakkorikkureita, mikä kiristi osapuolien välejä entisestään. Rivi 6 ⟶ 8: 29. kesäkuuta Debs järjesti rauhanomaisen mielenosoituksen [[Blue Island]]illa Illinoisissa lakkoilijoiden tueksi. Mielenosoitus kuitenkin yltyi väkivaltaiseksi ja osa mielenosoittajista sytytti alueelle tulipaloja ja suistivat junia raiteilta. Tästä huolimatta ihmisten sympatiat olivat lakkolaisten puolella ja kymmenet tuhannet ihmiset jäivät pois töistä osoittaakseen tukeaan rautatieläisille. Illinoisin kuvernööri [[John P. Altgeld]] sympatisoi lakkolaisia ja kieltäytyi käyttämästä sotilasjoukkoja mielenosoitusten hajottamiseen. Saadakseen mielenosoitukset päättymään presidentti [[Grover Cleveland]] päätti ~~heinäkuun~~4. ~~alussa~~heinäkuuta lähettää Illinoisiin [[United States Marshals Service\|liittovaltion sheriffejä]] sekä noin 12 000 [[Yhdysvaltain armeija\|armeijan]] sotilasta, komentajanaan [[Nelson Miles]]. Liittovaltion joukkojen saapuminen Blue Islandille johti mielenosoittajien ja armeijan yhteenottoon, jossa kuoli 13 ja haavoittui 57 lakkolaista. Lakko päättyi viikon sisällä ja joukot kutsuttiin takaisin 20. heinäkuuta. Lakon aikana oikeusministeri [[Richard Olney]] oli ohjeistanut oikeusistuimet antamaan määräyksiä, joiden mukaan postinkulkua ja osavaltioiden välistä kauppaa hidastavat toimet (toisin sanoen lakko ja boikotti) tulisi lopettaa. Koska Debs ja muut ammattiyhdistysjohtajat eivät olleet noudattaneet näitä määräyksiä, heidät tuomittiin myöhemmin vankeuteen oikeuden halveksinnasta. Osavaltioiden välisen kaupan haittaamisen kriminalisointi liittyi vuoden 1890 [[Sherman Antitrust Act]] -lakiin. Pullmanin lakon jälkiselvittely osoitti, miten monopoliyrityksiä vastaan tarkoitettu antitrustilainsäädäntö käännettiinkin ammattiliittoja vastaan. == Lähteet == * [http://www.encyclopedia.chicagohistory.org/pages/1029.html Pullman Strike] Encyclopedia of Chicago. {{en}} *[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/483131/Pullman-Strike Pullman Strike] {{en}} ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition'' {{Käännös\|:en:Pullman Strike}}

Ero sivun ”Pullmanin lakko” versioiden välillä