Ero sivun ”Black Sabbath (albumi)” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 31:
Birminghamin Astonista kotoisin olevat kitaristi [[Tony Iommi]] ja rumpali [[Bill Ward]] olivat yhdessä soittaneet top 20 -materiaalia esittäneessä The Rest -yhtyeessä ja sen jälkeen carlislelaisessa bluesyhtyeessä nimeltä Mythology. Vuonna 1968 Mythology kuitenkin hajosi huumepidätyksen jälkeen, ja Ward ja Iommi päättivät koota uuden yhtyeen. He näkivät paikallisen musiikkiliikkeen ikkunassa ilmoituksen "Ozzy Zig requires gig, owns his own PA" (suom. "Ozzy Zig tarvii keikkaa, omistaa oman PA:n"). Iommi tunsi erään [[Ozzy Osbourne]]n muttei aluksi uskonut, että kyseessä on sama henkilö. He olivat olleet samassa koulussa ja Osbournea oli pidetty koulun pellenä. Kun he tapasivat, Iommi olisikin halunnut unohtaa koko jutun, mutta Ward taivutteli heidät keskustelemaan yhteistyöstä. John "Ozzy" Osbourne oli tehnyt sekalaisia töitä ja ollut vankilassa murtovarkauksien takia. Hän halusi epätoivoisesti elättää itsensä laulamalla.<ref name="iommi">Tony Iommi: My Journey Through Heaven and Hell with Black Sabbath, Da Capo Press 2011</ref><ref name="ozzy">Ozzy Osbourne ja Chris Ayres: Minä, Ozzy, Like Kustannus 2010</ref>
Mukaan liittyi vielä Osbournen ystävä [[Geezer Butler|Terence "Geezer" Butler]], jonka kanssa hän oli soittanut Rare Breed -nimisessä yhtyeessä. Butler oli
Yhtyeen hajoaminen oli lähellä joulukuussa [[1968]], kun Iommia pyydettiin mukaan nousussa olevaan [[Jethro Tull]]iin, jonka kitaristi [[Mick Abrahams]] oli jättänyt yhtyeen. Iommi soitti Tullissa noin kaksi viikkoa, kunnes palasi Earthiin. Iommin mukaan laulaja [[Ian Anderson]]in johtamistyyli oli liian tiukka hänelle eikä hän halunnut olla "pelkkä palkkasoittaja". Toisaalta Iommi on sanonut oppineensa Jethro Tullissa, kuinka ammattimainen yhtye harjoittelee, ja hän halusi myös Earthin harjoittelevan samalla tavalla.<ref name="iommi"/><ref name="ozzy"/>
Rivi 69:
Albumin kappaleet on merkitty koko yhtyeen nimiin, mutta sanoitukset on tehnyt pääasiassa basisti Geezer Butler.
Albumin avaa nimikappale "[[Black Sabbath (kappale)|Black Sabbath]]". Se on aluksi hidastempoinen, ja siinä on Iommin [[tritonus]]ta käyttävä riffi, mutta loppuosa on nopeampi. Sanat on kirjoittanut Ozzy Osbourne, ja ne pohjautuvat Butlerin kokemukseen: hän heräsi yöllä ja näki sänkynsä vieressä mustapukuisen hahmon, joka kuitenkin hävisi
"The Wizard"-kappaleessa huuliharppua soittaa Osbourne, ja sen komppi on hieman tavanomaisesta poikkeava. Kappaleen riffiä on myöhemmin kierrättänyt [[Blue Öyster Cult]] kappaleessaan "Cities on Flame". Butlerin mukaan kappaleen inspiraationa on ollut [[Taru Sormusten Herrasta]] -kirja ja siinä esiintyvä [[Gandalf]]-hahmo.<ref>http://www.metalsludge.tv/home/index.php?option=com_content&task=view&id=256&Itemid=52 Geezer Butlerin haastattelu Metal Sludge-sivustolla</ref>
Rivi 79:
"Evil Woman (Don't Play Your Games with Me)" on toinen albumin covereista; sen esitti alun perin amerikkalainen Crow-yhtye. Kappale nauhoitettiin viikkoa aiemmin kuin muut. Se on selvästi albumin kaupallisin, ja se myös julkaistiin singlenä. Amerikan-painoksesta "Evil Woman" jätettiin pois, koska se oli ollut siellä hitti jo Crow'n esittämänä, ja sen tilalla oli yhtyeen oma sävellys, vahvasti jazz-henkinen sekä Iommin blues-soolon sisältävä "Wicked World". Sen aiheena on sodanvastaisuus ja poliitikkojen päätökset.<ref name="faq">Martin Popoff: Black Sabbath FAQ, Backbeat Books 2011</ref> Kappaleesta tuli muutaman vuoden ajaksi pohja sooloiluille ja improvisaatioille yhtyeen konserteissa.<ref>http://www.blacksabbathlyrics.net/wickedworld.htm infoa kappaleesta Black Sabbath lyrics.net-sivustolla</ref>
"Sleeping Village" muuttuu hitaan, akustisen alun jälkeen jazz- ja blues-improvisaatioksi. Amerikan-painoksessa kappaleen alku tunnetaan nimellä "A Bit of Finger". Kappale sulautuu albumin päättävään, 10-minuuttiseen "Warning"-kappaleeseen, jonka on esittänyt
== Albumin julkaisu ==
Rivi 136:
Amerikkalaisen [[Rolling Stone]]n Lester Bangs kirjoitti kuuluisassa arvostelussaan Black Sabbathin soittajien olevan "ammattitaidottomia" ja sanoitusten "typeriä", ja yhteenvetona hän sanoi Black Sabbathin olevan "kuin [[Cream]], mutta vieläkin huonompi."<ref name="rollingstone">http://www.rollingstone.com/music/albumreviews/black-sabbath-19700917 Arvostelu Rolling Stone-lehdessä</ref> Myös tunnettu The Village Voice -lehden amerikkalaiskriitikko Robert Christgau moitti levyä huonoksi ja totesi sen olevan "vastakulttuurin surkeinta antia muoviläpyskällä".<ref name="christgau">http://www.robertchristgau.com/get_album.php?id=6408 Christgaun arvostelu</ref>
Myös yhtyeen fanit pitävät albumia yhtenä Black Sabbathin parhaista, ja monet sen kappaleet ovat muodostuneet klassikoiksi: esimerkiksi "Black Sabbath", "The Wizard" ja "N.I.B." ovat olleet lähes koko ajan yhtyeen esityslistoilla. Geezer Butler on todennut, että Black Sabbath halusi tuolloin "olla raskaampi kuin kukaan muu" ja onnistui siinä hyvin, ja rumpali Bill Ward on sanonut albumin olevan hänelle arvokkaimman kaikista yhtyeen albumeista.<ref name="deluxe"/>
|