Ero sivun ”Saloisten kirkko” versioiden välillä

'''Saloisten Pyhän Olavin kirkko''' sijaitsee entisen [[saloinen|Saloisten]] kunnan alueella [[Raahe]]ssa. Sen on suunnitellut rakennusmestari Pekka Karvonen, ja se valmistui 1932 aiemman Pyhän Olavin kirkko paikalle. Rakennusmateriaalina on [[tiili]], jonka päällä on rappaus. Kirkossa on loppiaisena 1930 palaneesta puukirkosta talteen saatuja esineitä. Kirkkoon mahtuu 300 henkeä, ja se sijaitsee valtatien 8 lähellä Saloisissa. Saloinen vanhalta nimeltään Salo on yksi Pohjanmaan vanhoista keskiaikaisista emäpitäjistä. Saloisten seurakunnan väkiluku oli 2000-luvun alkuvuosina noin 6&nbsp;700.<ref name="spok">Saloisten Pyhän Olavin Kirkko, (seurakunnan esite)</ref>

Saloisten, silloiselta nimeltään Salon, vanha kirkko rakennettiin 1490-luvun lopulla Kirkkoluodolle, hieman nykyisen kirkon eteläpuolelle, koska venäläiset olivat polttaneet aiemman kirkon [[vanha viha|vanhan vihan]] aikana. Ennen venäläisten tuloa kirkon arvokkaimmat esineet [[Pyhä Olavi|pyhän Olavin]] ja [[neitsyt MarianMaria]]n [[alttarikaappi|alttarikaapit]] veistoksineen oli ennätetty viedä turvaan ja ne pelastuivat tällä tavoin jälkipolville. Saloisten vanha kirkko oli hirsirakenteinen [[tukipilarikirkko]], jonka länsipäädyssä oli korkea torni. Kirkon [[suojeluspyhimys]] oli Pyhä Olavi. Myös aiempi venäläisten polttama kirkko oli sijainnut samalla paikalla Kirkkoluodossa, vaikka erään perimätiedon mukaan myös Ristikari olisi vanha kirkonpaikka, Ristikari on kuitenkin noussut merestä vasta 1500-luvun alkuun mennessä.

Vuonna 1622 kirkko siirrettiin, Salonlahden mataloitumisen takia, mantereen puolelle nykyiselle paikalle. Siirron yhteydessä kirkkoa laajennettiin jatkamalla sitä keskeltä 2,5 metriä. Vuonna 1641 vaasalainen [[Christian Wilbrandt]] maalasi kirkkoon komeat seinämaalaukset. Kirkon torni kallistui pahasti vuoden 1723 myrskyssä ja piispa Herman Witte määräsi puoliksi kaatuneen tornin revittäväksi alas vuonna 1725. <ref name="rth1">Raahen tienoon historia II, Ossi Viitala, 1995</ref><ref name="pt"/> Salon vanha keskiaikainen puukirkko säilyi vuoteen 1930, jolloin se tuhoutui tulipalossa kesken loppiasaamun jumalanpalvelusta. Kirkon keskiaikainen irtaimisto onnistuttiin kuitenkin pelastamaan palosta.

Krusifiksin[[Krusifiksi]]n pelastumisesta kerrotaan seuraavan laista tarinaa: Krusifiksi oli kiinnitetty seinään alttarin yläpuolelle, kirkon palaessa eräs paikallinen isäntä kiipesi krusifiksin luo, otti tukevan otteen ristiinnaulitusta ja ponnisti jaloillaan niin että krusifiksi irtosi seinästä ja isäntä Jeesus sylissä pudota mätkähti kirkon lattialle. Nykyisin kyseinen krusifiksi on uuden kirkon alttarilla.<ref name="rth1">Raahen tienoon historia I, Pekka Toivanen, Aulis Forss, 1990</ref><ref name="pt"/>

*Pyhän Olavin puuveistos ja alttarikaappi. Hankittu Salon ensimmäiseen kirkkoon vuosien 1420–1430 vaiheilla [[Lyypekki|Lyypekistä]]. Pelastui venäläisiltä vanhan vihan aikana ja oli vuoden 1930 palon aikana entisöitävänä, joten pelastui uudelleen.

*[[Johannes KastajanKastaja]]n ja Apostoli Johanneksen veistokset ovat myös pohjalaisia ja samalta ajalta kuin edellinen.

*[[Pyhä Birgitta|Pyhän Birgitan]] veistos noin vuodelta 1480.

Kirkon vieressä oleva tapuli on vuodelta 1783, ja sen suunnittelijaksi on mainittu kuningas [[Kustaa III]]. Tapulin on rakentanut kirkonrakentaja [[Jacob Rijf]]. Ulkoasultaan tapuli edustaa uusklassismia. Alun perin vuonna 1783 piti rakentaa barokkityylinen tapuli, mutta se ei miellyttänyt kuningas Kustaa III:ta ja hän luonnosteli nykyisen tapulin. Alun perin vuonna 1783 tapuli oli avonainen neljän [[Joonialainen pylväsjärjestelmä|joonialaisen]] puisen pylvään kannattelema katos. 1800-luvulla rakennelma nostettiin puiselle 2,3 m korkealle jalustalle ja vuorattiin laudoilla ja varustettiin luukuilla, jolloin se sai nykyisen muotonsa. Tapulissa on kolme kelloa. Paikalla on ollut tapuli myös aiemmin.<ref name="pt">Pappeja, talonpoikia, Martti Levón 1971</ref>

Saloisten kirkon [[vaivaisukko]], joka on ollut aiemmin nähtävänä [[Saloisten kotiseutumuseo]]ssa Arkkukarissa, siirrettiin kesällä 2009 perinteiselle paikalleen tapulin ovelle. Se on 162&nbsp;cm pitkä ja hattupäinen ja ollut alun perin kiinnitettynä tapulin seinään. Ukon on tehnyt Abraham Tervaluoto vuonna 1853 ja korjannut Valtteri Hyväri vuonna 1968. Se oli käytössä vielä uuden kirkon alkuaikoina, mutta siirrettiin sitten varastoon ja lahjoitettiin vuonna 1967 Saloisten kotiseutumuseolle.<ref name="pt"/><ref>Vaivaisukot: tummatukka ja kirkonäijät, Kaija Santaholma 2001.</ref>