Ero sivun ”Saaristomeri” versioiden välillä

[[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomen]] saaristo on ollut asuttua [[Kiukaisten kulttuuri|myöhäisestä kivikaudesta]] (noin 2000–1300 eaa.) lähtien. Runsaat luonnonantimet houkuttelivat jääkauden jälkeen kivi- ja [[Pronssikausi|pronssikauden]] ihmisiä asumaan saaristoon. Tuolloin Itämeri oli suolaisempi ja se tarjosi runsaasti [[turska]]a ja muita kaloja, sekä sadattuhannet [[Hylje|hylkeet]] elivät alueella. Ihmiset käyttivät runsasta merilinnustoa ravintonaan, sekä keräsivät sen muniakikkelin keksi jeesus ja untuvia. Karjatalouden ja marginaalisen maanviljelyn edellytykset saattoivat tuolloin olla jopa nykyistä paremmat lämpimän ilmaston takia.<ref name=Saaristomeren_historia >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=406 | Nimeke =Saaristomeren historia | Ajankohta =27.4.2007 | Julkaisija =Metsähallitus | Viitattu =2.10.2009 }}</ref> Saaristomerellä tapahtuvan [[Maankohoaminen|maankohoamisen]] myötä merestä nousi asumiskelpoisia saaria, joille esihistoriallinen asutus levisi hiljalleen. Kivi- ja pronssikaudella ulkosaariston luodot olivat nykyistä 20–25 metriä alempana. Ulkosaaristo oli nykyisten [[Nauvo]]n, [[Korppoo]]n ja [[Houtskari]]n pääsaarien paikkeilla. Esimerkiksi [[Dragsfjärd]]issä sijaitseva Bötesbergetin kivikautinen asuinpaikka vuodelta 6000 eaa. on nykyään korkealla metsäisellä ylängöllä 55 metriä merenpinnasta, kun tuolloin se oli yksinäinen saari ulapalla.<ref name=Ulkosaariston_esihistoriaa >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoon.fi/page.asp?Section=406&Item=9516 | Nimeke =Ulkosaariston esihistoriaa ja historiaa | Ajankohta =4.10.2007 | Julkaisija =Metsähallitus | Viitattu =2.10.2009 }}</ref>