Ero sivun ”Herodotos” versioiden välillä

==HerodotosteosHistoriateos==

Herodotoksen ''[[Historiateos]]'' käsittelee IsoVähän-Aasian ja Kreikan välisiä ristiriitoja, jotka puhkeavat persialaissodiksi. Hän aloittaa teoksen Kroisoksen ja Kyyroksen valtaannoususta noin vuonna 560 eaa. ja lopettaa teoksen persialaissotien loppuun vuoteen 479 eaa. Teos jakaantuu yhdeksään kirjaan. Ensimmäinen käsittelee muun muassa Kreikan ja [[Lyydia]]n historiaa ennen [[Kyyros|Kyyroksen]] aikaa, jolloin Persia äkillisesti nousi suurvallaksi. Toinen kirja käsittelee [[muinainen Egypti|Egyptiä]], sen maantiedettä, tapoja ja historiaa. Egypti oli Persian ekspansion seuraava kohde. Kyyroksen poika Kambyses oli tuon ekspansion johtaja. Kolmannessa kirjassa jatketaan Kambyseen valtiuden kuvaamista ja kerrotaan muun muassa hänen epäonnistuneesta yrityksestään valloittaa Etiopia. Kirjassa kerrotaan myös häntä seuranneesta Persian kuninkaasta Darius I:stä. Neljäs kirja kuvaa Dariuksen epäonnistunutta yritystä nujertaa skyytit. Siinä kerrotaan myös Persian ekspansiosta Pohjois-Afrikkaan. Viidennessä kirjassa jatketaan kertomalla Persian laajennuksista Pohjois-Kreikkaan ja Etelä-Balkaniaan. Jälleen kerrotaan myös epäonnistumisista, esimerkiksi aigeialaisten kreikkalaisten yrityksestä vapauttaa itsensä persialaisten vallasta. Kuudennesta kirjasta yhdeksänteen kirjaan Herodotos kirjoittaa persialaisten kostosta kreikkalaisille, jotka olivat puuttuneet Persian imperiumin asioihin. Muun muassa Marathonin taistelu vuonna 490 eaa. niin kuin Thermopylain ja Salamiin taistelut on kuvattu näissä kirjoissa.

[[Tiedosto:Herodotus world map-en.svg|thumb|399px300px|Ennallistus Herodoksen [[oikumene]]n eli asutun maailman kartasta noin vuodelta 450 eaa.]]

Yhtenä kummallisimmista Herodotoksen kertomuksista on pidetty sitä, että [[Persia]]n valtakunnan itäisimmissä osissa elää ketun kokoisia muurahaisia, joilla on turkki.<ref>[http://classics.mit.edu/Herodotus/history.mb.txt Historiateos, 3:102-105]</ref> Hänen mukaansa alue on hiekka-autiomaata, josta jättiläismuurahaiset löytävät usein [[kulta]]hiekkaa kaivaessaan sinne käytäviä, ja alueen asukkaat keräsivät muurahaisten löytämän kullan talteen. Ranskalainen kansatieteilijä [[Michel Peissel]] on kuitenkin löytänyt nykyisin [[Pakistan]]iin kuuluvasta osasta [[Kashmir]]ia eläinlajin, [[orava]]n sukuisen [[himalajanmurmeli]]n, jota Herodotos on mahdollisesti tarkoittanut. Seudun maaperässä todella on kultaa, ja Peisselin mukaan alueen asukkaat ovat vahvistaneet, että siellä todella on kerätty talteen murmelien löytämää kultaa. Peissel on lisäksi arvellut, että Herodotos olisi sekoittanut toisiinsa [[persian kieli|persian kielen]] [[murmeli]]a ja vuoristomuurahaista tarkoittavat, äänteellisesti toisiaan muistuttavat sanat.<ref>Michel Peissel: "The Ants' BronzeGold: The Discovery of the Greek El Dorado in the Himalayas</ref>