Ero sivun ”K. V. Huhtala” versioiden välillä

'''Kaarlo Vilho Huhtala''' ([[13. lokakuuta]] [[1874]] [[Ulvila]] – [[7. helmikuuta]] [[1941]] [[Pori]]<ref name=edus>[http://www.eduskunta.fi/thwfakta/hetekau/hex/hxent.htm Kansanedustajamatrikkeli], Eduskunta. Viitattu 10.2.2014.</ref>) oli suomalainen [[maanviljelijä]], [[rakennusmestari]] ja [[kansanedustaja]]. Hän oli myös yksikuului äärioikeistolaisen [[Lapuan liike|Lapuan liikkeen]] johtohahmoistajohtohahmoihin.

== Varhaiset vuodetNuoruusvuodet ==

Ulvilan [[Kaasmarkku|Kaasmarkussa]] syntynyt Huhtala opiskeli [[Harjun maanviljelyskoulu]]ssa [[Virolahti|Virolahdella]], sekä myöhemmin [[Porin Yksityinen Teollisuuskoulu|Porin Yksityisessä Teollisuuskoulussa]], josta hän valmistui rakennusmestariksi 1901. Vuodet 1902–1906 Huhtala työskenteli [[Rauma]]llan rakennustarkastajana, jonka jälkeen hänmutta palasi sieltä kotikyläänsä Kaasmarkkuun ja alkoi pitämäänryhtyi kauppaakauppiaaksi. Huhtala oli koko elämänsä ajan innokas [[Vapaapalokunta|palokuntamies]] ja toimi vuonna 1898 perustetun [[Kaasmarkun VPK]]|Kaasmarkun VPK:n]] ensimmäisenä puheenjohtajana aina kuolemaansavuonna 1941 tapahtuneeseen kuolemaansa saakka.<ref name=sk>Toivonen, Janne: "Päällikkö loppuun asti", Satakunnan Kansa 11.8.2002 (s. 13). Viitattu 10.2.2014.</ref>

Vuonna 1905 Kaasmarkkuun perustettiin 1905 [[työväenyhdistys]], johon Huhtala suhtautui erittäinhyvin kielteisesti, koska se muun muassa vei jäseniä hänen johtamaltaan VPK:lta. [[Suomen sisällissota|Sisällissotaan]] Huhtala osallistui [[Valkoiset|valkoisten]] vääpelinä [[Satakunnan rintama]]lla. Sodan jälkeen Huhtalaa kutsuttiin "Ulvilan päälahtariksi", vaikka hän olikin heti sodan päätytyttyäpäätyttyä pyytänyt vapauttamaan [[Hämeenlinnan vankileiri]]ltä joitakin "kunnon miehinä" pitämiään [[punakaarti]]laisia.<ref name=sk/> VuonnaHän suoritti 1921 hän suoritti reserviupseeritutkinnon [[Kadettikoulu]]ssa.<ref name=edus/> Myöhemmin 1920-luvulla Huhtala joutui murhayrityksen kohteeksi [[Vanhakoivisto|Koivistonkylässä]] Kaasmarkkuun johtavalla maantiellä. Ampujan arveltiin olleen jonkun vankileiriltä vapautuneen punaisen.<ref name=sk/>

K. V. Huhtala toimi [[Kansallinen Kokoomus|Kokoomuksen]] kansanedustajana vuosina 1930–1933. Hän kuului myös Ulvilan kunnanvaltuustoon sekä oli [[P. E. Svinhufvud]]in [[Valitsijamies|valitsijamiehenä]] vuoden [[Suomen presidentinvaali 1931|1931 presidentinvaaleissa]]. Hän toimi lisäksi Lapuan liikkeen Satakunnan piirin puheenjohtajana ja kuului järjestön valtuuskuntaan. Heinäkuussa 1931 järjestetyssä [[talonpoikaismarssi]]ssa Huhtala johti Satakunnan osastoa.<ref name=edus/>

Huhtala avioitui vuonna 1902 Anna Jaakolan kanssa, mutta pariskunta ei saanut lapsia.<ref name=edus/> Hänen puolisonsa kuoli 1932, samana vuonna jolloin Huhtalan liike teki konkurssin. Hän menetti pakkohuutokaupassa kaiken omaisuutensa sekäja myös isännöimänsä maatilan, joka oli Anna Jaakolan kotitila. Samalla Huhtala jätti eduskunnan, ja hänet syrjäytettiin myös valtakunnallisen [[Vapaussodan rintamamiesliitto|Vapaussodan rintamamiesliiton]] varapuheenjohtajan tehtävästä. Huhtala joutui muuttamaan tulipalossa tuhoutuneen [[Kaasmarkun verkatehdas|Kaasmarkun verkatehtaan]] vanhaan asuintaloon, jossa hän kuoli 1941 lähes unohdettuna vuonna 1941.<ref name=sk/>

{{AAKKOSTUS:Huhtala, K.Kaarlo V.Vilho}}