Ero sivun ”Repola” versioiden välillä

Keskuskylän lisäksi kuntaan kuuluvat Kolvasjärven (ven. ''Kolvasozero'') ja Omelian (''Jemeljanovka'') kylät,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://gov.karelia.ru/gov/Legislation/lawbase.html?lid=3229 | Nimeke = Zakon Respubliki Karelija ”O gorodskih, selskih poselenijah v Respublike Karelija” | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 7.2.2014 | Kieli = {{ru}} }}</ref> joissa ei ole vakituista asutusta<ref name="plan 18" />. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kunnan asukkaista 54 % on [[venäläiset|venäläisiä]], 19 % [[karjalaiset (kansa)|karjalaisia]], 17 % [[valkovenäläiset|valkovenäläisiä]] ja 5 % [[ukrainalaiset|ukrainalaisia]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://std.gmcrosstata.ru/webapi/jsf/login.xhtml? | Nimeke = Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella) | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 10.2.2014 | Kieli = {{ru}} }}</ref>.

Lieksajärven luoteisrannalta ja sen läheisyydestä tunnetaan kuusi [[kivikausi|kivikautista]] asuinpaikkaa. Sen kautta kulki muinaisten [[karjalaiset (kansa)|karjalaisten]] käyttämä, [[Laatokka|Laatokalta]] [[Vienanmeri|Vienanmerelle]] johtanut vesireitti. Repolan kylä mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1555 käkisalmenkarjalaisen Nousia Rydzin [[Ruotsi|ruotsalaisille]] antamassa selvityksessä. Vuoden 1571 verokirjan mukaan seudun kylät olivat tulleet viranomaisten tietoon 1500-luvun puolessavälissä. Repola lähikylineen kuului aluksi [[Novgorod]]in [[Vatjan viidennes|Vatjan viidenneksen]] [[Käkisalmen lääni]]n [[Ilomantsi]]n pogostaan. 1600-luvun alusta lähtien seudun asutus muodosti [[Kuolan kihlakunta|Kuolan kihlakunnan]] alaiseen [[Lapin pogostat|Novgorodin Lappiin]] kuuluneen Repolan pogostan. 1700-luvun alussa se siirrettiin [[Aunuksen lääni]]n alaisuuteen. Pogostaan kuuluivat Repolan, Lentieran ja [[Kiimasjärvi (Karjala)|Kiimasjärven]] sekä [[Vuokkiniemi|Vuokkiniemen]] ja [[Jelettijärvi|Jelettijärven]] verokunnat, joista kaksi jälkimmäistä liitettiin vuonna 1785 [[Kemin kihlakunta (Venäjä)|Kemin kihlakuntaan]]. Samaan aikaan muodostettiin Aunuksen läänin [[Poventsan kihlakunta]], johon Repolan volosti eli pitäjä tai kunta kuului 1920-luvulle saakka. 1860-luvulla siitä erotettiin Kiimasjärven kolmannes, joka liitettiin [[Rukajärvi|Rukajärven]] volostiin.<ref>Aunuksen Repola, s. 13–18.</ref>