Ero sivun ”Mantšuria” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) |
KLS (keskustelu | muokkaukset) p pari typoa; linkit sinisiksi |
||
Rivi 28:
Nykyään Kiinassa käytetään Koillis-Kiinan asukkaista tavanomaisesti nimitystä ''Dōngběi rén'' ("koillislainen"). Nimitystä "Koillinen" käytetään yhteisnimityksenä koko alueelle puhuttaessa esimerkiksi alueen historiasta, kulttuurista, perinteistä, murteista tai keittiöstä. Nimeä Mantšuria ({{k-zh|滿}}, Mǎnzhōu'') käytetään Kiinassa vain harvoin, ja se tuo herkästi mieleen kielteisiä, japanilaisten perustamaan Mantšukuon ({{k-zh|滿洲國|''Mǎnzhōuguó'') nukkevaltioon liittyviä mielleyhtymiä.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Mariko Tamanoi | Nimeke = Memory Maps: The State and Manchuria in Postwar Japan | Sivu = 10 | Julkaisija = University of Hawaii Press | Vuosi = 2009}}</ref><ref>{{kirjaviite | Tekijä = Hirokazu Nishimura, Susumu Kuroda | Nimeke = A Lost Mathematician, Takeo Nakasawa: The Forgotten Father of Matroid Theory |Sivu = 15 | Julkaisija = Springer | Vuosi = 2009}}</ref>
Mantšuriasta on historiallisesti käytetty myös nimeä '''Guandong''' ({{k-zh|關東}}, Guāndōng), mikä sananmukaisesti merkitsee "solan itäpuolella" ja viittaa [[Shanhain sola]]an [[
==Maantiede ja ilmasto==
Rivi 59:
Vuosina 1904–1905 käydyn [[Japanin ja Venäjän sota|Japanin ja Venäjän sodan]] jälkeen Venäjä joutui palauttamaan alueen Kiinalle,<ref name=Fokus /> mutta [[Japani]] sai siellä pian suuren vaikutusvallan.
Suuri osa Kiinan itäisen rautatien eteläisestä haarasta siirtyi Venäjältä Japanin haltuun ja sai uuden
nimen Etelä-Mantšuriaan rautatie. [[Venäjän vallankumous|Venäjän vallankumouksen]] jälkeen vuodesta 1917 lähtien Japanilla oli huomattava vaikutusvalta [[Venäjän
[[Tiedosto:Manchukuo map.png|thumb|250px|[[Mantšukuo]]n (1933-1945) kartta]]
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] aikoihin [[Zhang Zuolin]] tuli sotilaskomentajaksi, jolla oli suuri vaikutusvalta laajalti Mantšuriassa. Hänen hallitessaan Mantšurian talous kasvoi voimakkaasti, ja kiinalaisia muutti alueelle runsaasti Kiinan muista osista. Japanilaiset murhasivat hänet 2. kesäkuuta 1928, mikä tapaus tunnetaan [[Huanggutunin välikohtaus|Huanggutunin välikohtauksena]].<ref>Edward Behr, ''The Last Emperor'', p. 168</ref> Vuonna 1931 sattuneen [[Mukdenin välikohtaus|Mukdenin välikohtauksen]] ja sitä seuranneen japanilaisten Mantšurian-valloituksen jälkeen japanailaiset julistivat Sisä-Mantšurian muodollisesti itsenäiseksi valtioksi, joka sai nimen [[Mantšukuo]], ja sinne asetettiin [[nukkehallitus|nukkehallitsijaksi]] Qing-dynastian viimeinen, vallasta syösty keisari [[Pu Yi]]. Japanin alaisuudessa Mantšukuo oli yksi maailman julmimmin kohdelluista alueista, missä alueen venäläiseen ja kiinalaiseen väestöön kohdistettiin järjestelmällisiä terrori- ja pelottelutoimenpiteitä, pidätyksiä, järjestettyjä mellakoita ja muita alistamiskeinoja.<ref name=Behr202 /> Mantšukuota käytettiin myös tukialueena, josta käsin oli tarkoitus valloittaa koko Kiina.
Sen jälkeen kun [[Hiroshima]]an vuonna 1945 oli pudotettu [[atomipommi]], Neuvostoliitto julisti sodan Japanille ja miehitti Mantšukuon, jonka aluetta se piti hallinnassaan vuoteen 1946 saakka, jolloin se palautettiin Kiinalle. Pian tämän jälkeen [[Kiinan kommunistinen puolue|Kiinan kommunistit]] ja [[
{{käännös|:en:Manchuria}}
|