Ero sivun ”Mantšuria” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p pari typoa; linkit sinisiksi
Rivi 28:
Nykyään Kiinassa käytetään Koillis-Kiinan asukkaista tavan­omaisesti nimitystä ''Dōngběi rén'' ("koillislainen"). Nimitystä "Koillinen" käytetään yhteis­nimityksenä koko alueelle puhuttaessa esimerkiksi alueen historiasta, kulttuurista, perinteistä, murteista tai keittiöstä. Nimeä Mantšuria ({{k-zh|滿}}, Mǎnzhōu'') käytetään Kiinassa vain harvoin, ja se tuo herkästi mieleen kielteisiä, japanilaisten perustamaan Mantšukuon ({{k-zh|滿洲國|''Mǎnzhōuguó'') nukkevaltioon liittyviä mielleyhtymiä.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Mariko Tamanoi | Nimeke = Memory Maps: The State and Manchuria in Postwar Japan | Sivu = 10 | Julkaisija = University of Hawaii Press | Vuosi = 2009}}</ref><ref>{{kirjaviite | Tekijä = Hirokazu Nishimura, Susumu Kuroda | Nimeke = A Lost Mathematician, Takeo Nakasawa: The Forgotten Father of Matroid Theory |Sivu = 15 | Julkaisija = Springer | Vuosi = 2009}}</ref>
 
Mantšuriasta on historiallisesti käytetty myös nimeä '''Guandong''' ({{k-zh|關東}}, Guāndōng), mikä sananmukaisesti merkitsee "solan itäpuolella" ja viittaa [[Shanhain sola]]an [[QuinhuangdaoQinhuangdao]]ssa, nykyisessä [[Hebei]]n maakunnassa, missä [[Kiinan muuri]] päättyy idässä [[Keltainenmeri|Keltaiseen­mereen]]. Tämä käytäntö esiintyy nimityksessä ''[[Chuǎng Guāndōng]]'' (sananmukaisesti "ryntäys Guandongiin", jota käytetään [[Han-kiinalaiset|Han-kiinalaisten]] joukkomuutosta Mantšuriaan 1800- ja 1900-luvuilla. Samaan tapaan on käytetty myös nimeä '''Guanwai''' (關外), "solan ulkopuolella". Nimi [[Guandong]]<!--Ilmeisesti aivan eri alue kuin [[Guangdong]], vaikka nimelle on virheellisesti tehty ohjaus sivulle Guangdong--> tuli myöhemmin käyttöön suppeammassa merkityksessä, jolloin sillä tarkoitetaan [[Kwantung]]in vuokra-aluetta [[Liaodongin niemimaalla]].
 
==Maantiede ja ilmasto==
Rivi 59:
Vuosina 1904–1905 käydyn [[Japanin ja Venäjän sota|Japanin ja Venäjän sodan]] jälkeen Venäjä joutui palauttamaan alueen Kiinalle,<ref name=Fokus /> mutta [[Japani]] sai siellä pian suuren vaikutus­vallan.
Suuri osa Kiinan itäisen rautatien eteläisestä haarasta siirtyi Venäjältä Japanin haltuun ja sai uuden
nimen Etelä-Mantšuriaan rautatie. [[Venäjän vallankumous|Venäjän vallan­kumouksen]] jälkeen vuodesta 1917 lähtien Japanilla oli huomattava vaikutusvalta [[Venäjän Kaukoitäkaukoitä|Venäjän Kaukokauko­idässäkin]], mutta vuoteen 1925 mennessä [[Neuvostoliitto]] oli saanut sen täysin hallintaansa. Mantšuria oli suurten mineraali- ja [[kivihiili]]esiintymiensä vuoksi taloudellisesti tärkeä alue, ja sen maaherä sopii erinomaisesti [[soija]]n ja [[ohra]]n viljelykseen. Ennen [[toinen maailmansota|toista maailman­sotaa]] Mantšuria oli Japanille oleellisen tärkeä raaka-aineiden lähde. Elleivät japanilaiset olisi ensin valloittaneet Mantšuriaa, he eivät toden­näköisesti olisi yrittäneetkään toteuttaa suunnitelmiaan [[Kaakkois-Aasia]]n valloittamiseksi tai ottaneet riskiä hyökätessään [[Pearl Harbor]]iin ja [[Brittiläinen imperiumi|Brittiläisen imperiumin]] alueille vuonna 1941.<ref name=Behr202>Edward Behr, ''The Last Emperor'', 1987, p. 202</ref>
 
[[Tiedosto:Manchukuo map.png|thumb|250px|[[Mantšukuo]]n (1933-1945) kartta]]
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailman­sodan]] aikoihin [[Zhang Zuolin]] tuli sotilas­komentajaksi, jolla oli suuri vaikutusvalta laajalti Mantšuriassa. Hänen hallitessaan Mantšurian talous kasvoi voimakkaasti, ja kiinalaisia muutti alueelle runsaasti Kiinan muista osista. Japanilaiset murhasivat hänet 2. kesäkuuta 1928, mikä tapaus tunnetaan [[Huanggutunin välikohtaus|Huanggutunin väli­kohtauksena]].<ref>Edward Behr, ''The Last Emperor'', p. 168</ref> Vuonna 1931 sattuneen [[Mukdenin välikohtaus|Mukdenin väli­kohtauksen]] ja sitä seuranneen japanilaisten Mantšurian-valloituksen jälkeen japanailaiset julistivat Sisä-Mantšurian muodollisesti itsenäiseksi valtioksi, joka sai nimen [[Mantšukuo]], ja sinne asetettiin [[nukkehallitus|nukkehallitsijaksi]] Qing-dynastian viimeinen, vallasta syösty keisari [[Pu Yi]]. Japanin alaisuudessa Mantšu­kuo oli yksi maailman julmimmin kohdelluista alueista, missä alueen venäläiseen ja kiinalaiseen väestöön kohdistettiin järjestel­mällisiä terrori- ja pelottelu­toimen­piteitä, pidätyksiä, järjestettyjä mellakoita ja muita alistamis­keinoja.<ref name=Behr202 /> Mantšukuota käytettiin myös tuki­alueena, josta käsin oli tarkoitus valloittaa koko Kiina.
 
Sen jälkeen kun [[Hiroshima]]an vuonna 1945 oli pudotettu [[atomipommi]], Neuvosto­liitto julisti sodan Japanille ja miehitti Mantšukuon, jonka aluetta se piti hallinnassaan vuoteen 1946 saakka, jolloin se palautettiin Kiinalle. Pian tämän jälkeen [[Kiinan kommunistinen puolue|Kiinan kommunistit]] ja [[QuomingdangGuomingdang]] kävivät taisteluja Mantšurian hallinnasta. Kommunistit voittivat [[Liaoshenin taistelu]]n ja saivat hallintaansa koko Mantšurian. Neuvosto­liiton tukema [[Kiinan kommunistinen puolue]] käytti Mantšuriaa tuki­alueena [[Kiinan sisällissota|Kiinan sisällis­sodassa]], jonka se voitti vuonna 1949. Tulkinnan­varaiset kohdat vanhoissa sopimuksissa, joilla Ulompi Mantšuria oli aikoinaan luovutettu Venjälle, johtivat kiistoihin eräiden saarien valtiollisesta asemasta. Vuonna 1969 tämä johti raja­kahakkoihin, muun muassa [[Ussurin rajavälikohtaus|Ussurin raja­väli­kohtaukseen]]. Vuonna 2004 Venäjä luovutti [[Yinlong]]in saaren ja puolet [[Heixiazi]]a [[Kiinan kansantasavalta|Kiinan kansan­tasa­vallalle]], mikä lopetti raja­kiistat.
 
{{käännös|:en:Manchuria}}