Ero sivun ”Ähtävä” versioiden välillä

Nimen taustasta käydään edelleen keskustelua. Ähtävän nimi perustuu ''[[Ähtävänjoki|Ähtävänjoen]]'' nimeen. Yksi mahdollisuus on että joen nimi liittyy ''[[Ähtärinjärvi|Ähtärinjärveen]]'' (alun perin ''Ätsäjärvi'' tai ''Ätsävesi''). Aikoinaan Ähtärinjärven vedet laskivat Ähtävänjokea pitkin Pohjanlahteen. Pohjoisempana ns. Vetelin saarekkeelle asettunut ruotsalaisväestö korvasi pohjalaismurteisen ääntöasun ''Ätsävä'' muodolla ''Ässävä'', jonka perua on ruotsinkielinen paikannimi ''Esse''. Kun ruotsinkielisille paikannimille haettiin 1800-luvun lopulla suomenkielisiä vastineita, todettiin savolaismurteisen ''Ähtävä''-muodon yleistyneen maakunnan ulkopuolella, vaikka paikkakuntalaiset käyttivätkin yhä asua ''Ässävä''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Sirkka Paikkala ym. | Nimeke = Suomalainen paikannimikirja| Vuosi = 2007 | Luku = | Sivu = 528-529 | Selite = | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus| Tunniste = ISBN 978-951-593-976-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 8.5.2012 | Kieli = suomi}}</ref> Toiset tutkijat huomauttavat että muualla Pohjanmaalla asetuksetasutukset joen rannoille ovat levinneet merestä sisämaahan päin miksi asetuksetasutukset Ähtävällä ovat aikaisemmat kuin Ätsäjärvellä. Ensiasutus oli jokisuun ''Jesszeffaan'' (nyk. Edsevö) saarelle. Asutuksen nimi on sitten annettu joelle, alkulähteelle että myöhäisemmälle asutukselle sekä Ähtävällä. Nimen pohjana on siinä tapauksessa germaaninen miesnimi ''Edse, Etze.'' <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Huldén Lars | Nimeke = Finlandssvenska bebyggelsenamn| Vuosi = 2001 | Luku = | Sivu = 402,406 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsingfors | Julkaisija = Svenska litteratursällskapet| Tunniste = ISBN 978-951-583-071-0 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 15.01.2014 | Kieli = ruotsi}}</ref>