Ero sivun ”Euroalueen velkakriisi” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tapi (keskustelu | muokkaukset)
p Typojen korjausta.
parannuksia
Rivi 1:
{{Korjattava|hs 30.11.2014:Kriisin syynä esitetään "huoleton talouspolitiikka". Ilmaisu on epätäsmällinen, asioita pahasti oikaiseva, jne. Saman lauseen jatko on myös väärä. Seuraava lauseen sisältö on myös epätäsmällinen. Toisen kappaleen alun ensimmäinen lause on sisällöltään väärä: pitäisi olla "velkojamaiden pankkeja". Epätäsmällisyyden vuoksi artikkeli ei ole lainkaan kattava. Se siis kattaa vääriä asioita. Artikkeli vain osuu niin pahasti sivuun, ettei oikein voi puhua neutraalisuudesta. Sinänsä se ei ole kovinkaan asenteellinen.Artikkelin perusongelma on se, että siinä on kauttaaltaan pahoja asiavirheitä. Nämä koskevat talouden syy- ja seuraussuhteiden esittelyä. Sen lähdeaineisto on kevyt: se ei sisällä yhtään asiantuntevaa lähdettä. Artikkelissa käytetty kuvio on hyvä. Kuvio on kopioitu EKP:n sivuilta.}}
[[Tiedosto:Long term interest rates.png|thumb|250px|Eräiden Euroopan maiden pitkien korkojen kehitys.]]
'''Euroalueen velkakriisillä''' tarkoitetaan [[euro]]n ajautumista syvään kriisiin 2010-luvulla.
'''Euroalueen velkakriisillä''' tarkoitetaan [[euro]]n ajautumista syvään kriisiin 2010-luvulla. Kriisin taustalla oli yhtäältä eräiden euromaiden pitkään jatkunut huoleton talouspolitiikka, joka lisäsi julkisen velan kasvun myötä maiden alttiutta markkinahäiriöille. Toisaalta taustalla oli vuoden 2008 [[Finanssikriisi (2007–2009)|Yhdysvalloista alkanut finanssikriisi]], jonka selvittääkseen euroalueen valtiot velkaantuivat huomattavasti. Samalla voimakkaasti hidastunut [[talouskasvu]] vähensi valtioiden tuloja.<ref>[http://217.71.145.20/TRIPviewer/show.asp?tunniste=HE+71/2010&base=erhe&palvelin=www.eduskunta.fi&f=WORD Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan rahoitusvakausvälineelle annettavista valtiontakauksista 4.6.2010]</ref>
 
== Kriisin syyt ==
Vuonna 2009 paljastui, että Kreikka oli vuosien ajan vääristellyt taloustilastojaan. Paljastus horjutti luottamusta Kreikan talouteen ja sen oli maksettuava yhä korkeampaa korkoa lainoistaan. Kreikalla ei ollut mahdollisuuksia selvitä 360 miljardin euron velkojensa maksamisesta. [[Euroalue|Euromaat]] ja [[Kansainvälinen valuuttarahasto]] IMF joutuivat sen vuoksi keväästä 2010 alkaen tukemaan Kreikkaa satojen miljardien eurojen takuilla (huhtikuun 2010 pelastusohjelma ja helmikuun 2012 Kreikka II -tukiohjelma).<ref name=kn>{{Lehtiviite | Tekijä = Tassiopoulos, Georges| Otsikko = Kreikkalaiset eurooppalaisten vainon kohteena| Julkaisu = Kanava-lehti| Ajankohta = 2012| Numero = 2| Sivut = 10-13| Julkaisupaikka = Forssa| Julkaisija = Otavamedia| Issn = 0355-0303}}</ref><ref>[http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/12/kreikan_talouskriisi_jo_omaa_luokkaansa_1256687.html Kreikan talouskriisi jo omaa luokkaansa] YLE 9.12.2009</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/8656649.stm | nimeke = Eurozone approves massive Greece bail-out | julkaisu = BBC News | ajankohta = 2.5.2010 | julkaisija = BBC | viitattu = 11.2.2013 | kieli = {{en}} }}</ref> Kreikka puolestaan sitoutui tiukkaan säästöpakettiin.<ref>[http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Kreikka+suostui+erittäin+raskaaseen+säästöpakettiin/1135256497307 Kreikka suostui erittäin raskaaseen säästöpakettiin] Helsingin Sanomat 30.4.2010</ref> Kreikan poliitikot olivat kuitenkin haluttomia suuriin säästöhin, koska halusivat pitää kiinni kansansuosiostaan.<ref name=kn /> Vuodesta 2010 tukirahoja hallinnoi [[Euroopan rahoitusvakausväline]] ERVV.<ref>[http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/06/euromaat_sopivat_pysyvasta_kriisirahastosta_2676602.html?origin=rss Euromaat sopivat pysyvästä kriisirahastosta], Yle.fi, 20.6.2011</ref>
Kriisin syistä on erilaisia näkemyksiä. Yhden näkemyksen mukaan eurokriisin syynä on ollut jäsenvaltioiden pitkään jatkunut edesvastuuton velkaantuminen joka lisäsi alttiutta markkinahäiriöille. Tämä näkmys rinnastaa valtiot ylivelkaantuneisiin kotitalouksiin tai yrityksiin.
 
Toisen näkemyksen mukaan kriisin taustalla on se että euron syntyvaiheessa jätettiin [[finanssipolitiikka]]n harjoittaminen yksittäisten jäsenvaltioiden vastuulle, vaikka näillä ei enää euron tulon myötä ollutkaan riittävää talouspoliittista liikkumatilaa sen harjoittamiseen.<ref>[http://www.concertedaction.com/wp-content/uploads/2011/11/Curried-EMU.jpg]</ref>
Kriisi levisi muihinkin maihin, koska sijoittajat pelkäsivät, etteivät ongelmamaat pysty maksamaan velkojaan muille euromaille, mikä puolestaan vahingoittaisi pankkien maksukykyä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.thinkmoney.com/debt/the-euro-debt-crisis-explained-0-4912.htm | Nimeke = The Euro debt crisis explained| Viitattu = 1.12.2011 | Kieli = }}</ref> <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.telegraph.co.uk/news/interactive-graphics/graphic-of-the-day/8868729/Graphic-European-debt-crisis-explained.html | Nimeke = Graphic: European debt crisis explained| Viitattu = 1.12.2011 | Kieli = }}</ref> Niinpä vuonna 2011 kriisi johti epäluottamukseen koko euroaluetta kohtaan vaikeuttaen myös [[Saksa]]n kaltaisten vahvojen eurotalouksien [[Joukkovelkakirja|velkakirjojen]] myyntiä <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Velkakriisi+luikerteli+euroalueen+ytimeen/a1305550060875 | Nimeke = Velkakriisi luikerteli euroalueen ytimeen| Ajankohta = 25.11.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin Sanomat| Viitattu = 1.12.2011 | Kieli = }}</ref>. Loppuvuonna 2011 euron hajoamista pidettiin mahdollisena skenaariona huolimatta siitä, että hajoamisen seuraukset nähdään katastrofaalisina<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/2011/11/1451196/asiantuntija-ylelle-euro-kaatuu-80-prosentin-todennakoisyydella | Nimeke = Asiantuntija YLElle: Euro kaatuu 80 prosentin todennäköisyydellä | Julkaisu = Mtv3.fi| Ajankohta = 30.11.2011 | Viitattu = 1.12.2011 | Kieli = }}</ref> <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.economist.com/node/21540255 | Nimeke = Is this really the end?| Ajankohta = 30.11.2011| Julkaisupaikka = | Julkaisija = The Economist| Viitattu = 1.12.2011}}</ref>.
 
Kriisi puhkesi samaan aikaan kuin [[Finanssikriisi (2007–2009)|Yhdysvalloista alkanut finanssikriisi]]. Taloudelliset vaikeudet ajautuivat myös eurooppaan, joka näkyi verotulojen laskuna, valtioiden menojen lisääntymisenä ja budjettivajeiden kasvuna. Jotkut valtiot velkaantuivat voimakkaasti pelastaessaan pankkejaan.
 
== Tapahtumat ==
Vuonna 2009 paljastui, että Kreikka oli vuosien ajan vääristellyt taloustilastojaan. Paljastus horjutti luottamusta Kreikan talouteen ja sen oli maksettuava yhä korkeampaa korkoa lainoistaan. Kreikalla ei ollut mahdollisuuksia selvitä 360 miljardin euron velkojensa maksamisesta. [[Euroalue|Euromaat]] ja [[Kansainvälinen valuuttarahasto]] IMF joutuivattulivat sen vuoksi keväästä 2010 alkaen tukemaan Kreikkaa satojen miljardien eurojen takuilla (huhtikuun 2010 pelastusohjelma ja helmikuun 2012 Kreikka II -tukiohjelma).<ref name=kn>{{Lehtiviite | Tekijä = Tassiopoulos, Georges| Otsikko = Kreikkalaiset eurooppalaisten vainon kohteena| Julkaisu = Kanava-lehti| Ajankohta = 2012| Numero = 2| Sivut = 10-13| Julkaisupaikka = Forssa| Julkaisija = Otavamedia| Issn = 0355-0303}}</ref><ref>[http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2009/12/kreikan_talouskriisi_jo_omaa_luokkaansa_1256687.html Kreikan talouskriisi jo omaa luokkaansa] YLE 9.12.2009</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/8656649.stm | nimeke = Eurozone approves massive Greece bail-out | julkaisu = BBC News | ajankohta = 2.5.2010 | julkaisija = BBC | viitattu = 11.2.2013 | kieli = {{en}} }}</ref> Kreikka puolestaan sitoutui tiukkaan säästöpakettiin.<ref>[http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Kreikka+suostui+erittäin+raskaaseen+säästöpakettiin/1135256497307 Kreikka suostui erittäin raskaaseen säästöpakettiin] Helsingin Sanomat 30.4.2010</ref> Kreikan poliitikot olivat kuitenkin haluttomia suuriin säästöhin, koska halusivat pitää kiinni kansansuosiostaan.<ref name=kn /> Vuodesta 2010 tukirahoja hallinnoi [[Euroopan rahoitusvakausväline]] ERVV.<ref>[http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2011/06/euromaat_sopivat_pysyvasta_kriisirahastosta_2676602.html?origin=rss Euromaat sopivat pysyvästä kriisirahastosta], Yle.fi, 20.6.2011</ref>
 
Kriisi levisi muihinkin maihin, koska sijoittajat pelkäsivät, etteivät ongelmamaat pysty maksamaan velkojaan muille euromaille, mikä puolestaan vahingoittaisi pankkien maksukykyä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.thinkmoney.com/debt/the-euro-debt-crisis-explained-0-4912.htm | Nimeke = The Euro debt crisis explained| Viitattu = 1.12.2011 | Kieli = }}</ref> <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.telegraph.co.uk/news/interactive-graphics/graphic-of-the-day/8868729/Graphic-European-debt-crisis-explained.html | Nimeke = Graphic: European debt crisis explained| Viitattu = 1.12.2011 | Kieli = }}</ref> Niinpä vuonnaVuonna 2011 kriisi johti epäluottamukseen koko euroaluetta kohtaan vaikeuttaen myös [[Saksa]]n kaltaisten vahvojen eurotalouksien [[Joukkovelkakirja|velkakirjojen]] myyntiä <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Velkakriisi+luikerteli+euroalueen+ytimeen/a1305550060875 | Nimeke = Velkakriisi luikerteli euroalueen ytimeen| Ajankohta = 25.11.2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin Sanomat| Viitattu = 1.12.2011 | Kieli = }}</ref>. Loppuvuonna 2011 euron hajoamista pidettiin mahdollisena skenaariona huolimatta siitä, että hajoamisen seuraukset nähdään katastrofaalisina.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mtv3.fi/uutiset/talous.shtml/2011/11/1451196/asiantuntija-ylelle-euro-kaatuu-80-prosentin-todennakoisyydella | Nimeke = Asiantuntija YLElle: Euro kaatuu 80 prosentin todennäköisyydellä | Julkaisu = Mtv3.fi| Ajankohta = 30.11.2011 | Viitattu = 1.12.2011 | Kieli = }}</ref> <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.economist.com/node/21540255 | Nimeke = Is this really the end?| Ajankohta = 30.11.2011| Julkaisupaikka = | Julkaisija = The Economist| Viitattu = 1.12.2011}}</ref>. Kriisi kuitenkin laantui kun Euroopan Keskuspankki vakuutti markkinat siitä ettei se päästä euroalueen jäsenvaltioita konkursseihin.
 
== Katso myös ==
Rivi 11 ⟶ 18:
*[[Vakaus- ja kasvusopimus]]
*[[Taantuma (2008–2009)]]
*[[Velkajarru]]
 
== Lähteet ==
Rivi 20 ⟶ 26:
* [http://www.intokustannus.fi/kirja/eurokriisin_anatomia/ Eurokriisin anatomia]
 
{{Tynkä/Talous}}
 
[[Luokka:Euroopan rahaunioni]]