Ero sivun ”Verbi” versioiden välillä

1 merkki lisätty ,  8 vuotta sitten
pilkku
(Mainittu johdannossa - Kumottu muokkaus 13793205, jonka teki 84.248.152.78 (keskustelu))
(pilkku)
Erityisesti [[Indoeurooppalaiset kielet|indoeurooppalaisissa]] kielissä verbit jaetaan pääluokkiin, jotka ovat [[aktiivi]] ja [[passiivi]]. Perinteisesti tätä jaottelua on käytetty myös suomen kieliopeissa, vaikka suomen niin sanottu passiivi on luonteeltaan erilainen kuin esimerkiksi [[englannin kieli|englannin]] tai [[ruotsin kieli|ruotsin]] passiivi.
 
''Tempus'' on [[aikamuoto]]. Suomen kielessä on ''[[preesens]]'' (kestämä), ''[[imperfekti]]'' (kertoma), ''[[perfekti]]'' (päättymä) ja ''[[pluskvamperfekti]]'' (entispäättymä). Monissa muissa kielissä on myös ''[[futuuri]]'' (tulema). Suomessa ilmaistaan tulevaa aikaa preesensillä ja siihen liittyvällä tulevan ajan ilmaisimella (esimerkiksi ''isä menee illalla kotiin'', ''siivoan huoneeni loppuun huomenna'', ''hän tekee sen vuoden päästä''), tulla-verbin ja toisen infinitiivin illatiivilla avulla muodostettavalla rakenteella (''isä tulee menemään kotiin'', ''tulen siivoamaan loppuun huoneeni'', ''hän tulee tekemään'') tai juhlatyylisellä olla-verbin ja partisiipin avulla muodostettavalla rakenteella (''isä on menevä kotiin'', ''olen siivoava loppuun huoneeni'', ''hän on tekevä sen''). Myös aikoa-verbi ilmaisee epävarmaa tulevaisuutta (esimerkiksi ''isä aikoo mennä kotiin'', ''aion siivota loppuun huoneeni'', ''hän aikoo tehdä sen'').
 
''Modus'' eli [[tapaluokka]] ilmaisee puhujan suhtautumista [[sanaluokat|predikaatin]] kuvaamaan toimintaan. Suomen kielen modukset ovat ''[[indikatiivi]]'' (tositapa), ''[[potentiaali]]'' (mahtotapa), ''[[konditionaali]]'' (ehtotapa) ja ''[[imperatiivi]]'' (käskytapa). Muissa kielissä on myös muita moduksia, kuten [[subjunktiivi]] tai [[gerundi]].
8 003

muokkausta