Ero sivun ”Keski-Afrikan tasavalta” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 58:
Pohjoisosa on savannia. Eteläosassa kasvaa trooppista sademetsää etenkin Ubangi- ja Sangha-jokien varrella. Savannilla elää monia antilooppeja, paviaaneja, puhveleita ja elefantteja. Sademetsissä eläinlajeja on vielä enemmän: gorilloita, simpansseja ja muita apinoita, leopardeja sekä harvinainen [[bongo]]-antilooppi.<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.britannica.com/EBchecked/topic/102152/Central-African-Republic | Nimeke = Central African Republic | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija =Encyclopedia Britannica | Viitattu =5.2.2014 }}</ref>
 
Maan lounaisosassa sijaitseva [[Dzanga-Sanghan kansallispuisto]] tunnetaan gorillan ja metsänorsun suojelualueena. Pohjoisosassa sijaitseva [[Manovo-Gounda St. Floris’n kansallispuisto]] on UNESCOn maailmanperintökohde.<ref>[{{Verkkoviite | Osoite = http://whc.unesco.org/en/list/475 | Nimeke = Manovo-Gounda St Floris National Park] | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Unesco | Viitattu = 7.2.2014 }}</ref>
 
[[Tiedosto:Central African Republic-CIA WFB Map.png]]
Rivi 72:
Vuonna 1906 Oubangui-Chari liitettiin Tšadin siirtokuntaan, vuonna 1910 siitä tuli yksi neljästä [[Ranskan Päiväntasaajan Afrikka|Ranskan päiväntasaajan Afrikan]] alueesta [[Tšad]]in, Kongo-Brazzavillen ja Gabonin kanssa. Siirtokunnassa sattui pienimuotoisia kapinoita siirtomaavaltaa vastaan ja taloutta kehitettiin plantaasityyppiseksi.<ref name="bgnote"/> [[1920-luku|1920-luvulta]] alkaen ranskalaiset alkoivat kehittää paikallista [[infrastruktuuri]]a; rautatieverkko rakennettiin, terveyspalveluita perustettiin taistelemaan [[unitauti]]a vastaan ja maanviljelyä organisoitiin. [[1930-luku|1930-luvulla]] [[puuvilla]] ja [[kahvi]] olivat merkittäviä vientituotteita, ja [[timantti]]en sekä [[kulta|kullan]] kaivaminen oli aloitettu.
 
Elokuussa 1940 siirtokunta liittyi [[Vapaa Ranska|Vapaan Ranskan]] joukkojen rinnalle kenraali [[Charles de Gaulle]]n kutsusta taistelemaan Saksaa vastaan. [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen vuoden 1946 Ranskan perustuslaki aloitti ensimmäiset uudistukset, jotka lopulta johtivat siirtomaiden itsenäistymiseen. Kansalaiset saivat Ranskan kansalaisuuden ja alueelle perustettiin demokraattinen paikallishallinto.<ref>[{{Verkkoviite | Osoite = http://www.historyworld.net/wrldhis/PlainTextHistories.asp?ParagraphID=oxr#1087 | Nimeke = Citizenship and independence in French Africa:. 1946-60] | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = History World | Viitattu = 7.2.2014 }}</ref>
 
=== Itsenäisyyden alku, Dackon ja Bokassan kausi ===
Rivi 79:
Eversti [[Jean-Bédel Bokassa]], joka oli Bogandan ja Dackon serkku, kaappasi vallan lähes verettömästi 1. tammikuuta 1966 maan ollessa ajautumassa konkurssiin ja yleislakon uhatessa. Bokassa peruutti [[perustuslaki|perustuslain]] voimassaolon, hajotti [[parlamentti|parlamentin]] ja keskitti kaiken vallan itselleen. Hänen valtakauttaan sävyttivät laajat ihmisoikeusrikkomukset. Bokassa nimitti itsensä elinikäiseksi presidentiksi vuonna 1972.
 
Bokassan diktatuurihallinto huipentui vuonna 1976, jolloin hän muutti maansa valtiomuodon tasavallasta [[Periytyvä monarkia|perinnölliseksi monarkiaksi]] ja kruunautti itsensä [[keisari]]ksi nimellä Bokassa I. Samalla maa luonnollisesti vaihtoi nimensä Keski-Afrikan keisarikunnaksi. Bokassa teetti itselleen samanlaisen [[valtaistuin|valtaistuimen]] kuin [[Salomo|kuningas Salomolla]]. Kruunajaisjuhlallisuudet maksoivat noin 20 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria, kun maan bruttokansantuote samana vuonna oli 250 miljoonaa Yhdysvaltojen dollaria.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.time.com/time/magazine/article/0,9171,945849-1,00.html | Nimeke=Mounting a Golden Throne | Julkaisija =Time | Ajankohta=1977 | Kieli ={{en}} | Viitattu=187.102.20102014}}</ref>
 
Keisarikunnan aika jäi kuitenkin lyhyeksi. 20. syyskuuta 1979 ranskalaisten avustama Dacko kaappasi vallan takaisin itselleen ja muutti maan taas tasavallaksi. Dackon valtakausi päättyi sotilasvallankaappaukseen 1. syyskuuta 1981, jolloin valtaan nousi kenraali [[André Kolingba]]. Kolingba johti maata neljä vuotta sotilasjuntan johdossa. Juntta hajotettiin vuonna 1985, maahan perustettiin puolue Rassemblement Democratique Centrafricain (RDC) ja uusi perustuslaki hyväksyttiin kansanäänestyksessä. Kolingba valittiin presidentiksi syyskuussa 1985 ilman vastaehdokkaita. Painostuksen jälkeen Kolingba suostui vuonna 1992 laillistamaan oppositiopuolueet ja sallimaan monen puolueen parlamentti- ja presidentinvaalit.<ref>[http://www.timesonline.co.uk/tol/comment/obituaries/article7039840.ece Andre Kolingba: dictator of the Central African Republic] Obituary. Times 25.2.2010 Viitattu 18.10.2010 {{en}} (nykyisin vaatii rekisteröitymisen)</ref>
 
=== Monipuoluehallinnosta uusiin levottomuuksiin ===