Ero sivun ”Helsingin suurpommitukset” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Wgn (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 35:
==Helsingin ilmapuolustus==
Hyökkäysten aikana Helsingin ilmapuolustus oli hyvässä kunnossa. Koko ilmatorjunta-aselajin organisaatio ja vastuualueet oli uudistettu kesällä 1942. Puolustusta oli kehitetty voimakkaasti everstiluutnantti Pekka Jokipaltion komennossa maaliskuusta 1943 lähtien: patterit oli ryhmitelty uudestaan ja viestiyhteyksien parantamiseen oli kiinnitetty erityistä huomiota. Ilmatorjunnan keskitetyksi johtokeskukseksi rakennettiin komentokeskus ''Torni'', josta oli suorat viestiyhteydet pattereille. Puolustusta vahvistettiin merkittävästi vielä puoli vuotta ennen ADD:n pommituslentoja.<ref name="it_takamaa">Takamaa/Ilmatorjuntaupseeri 1/1998</ref> Ilmatorjunnan apuna oli Saksasta ostettuja Freya- ja Würzburg-[[tutka|tutkia]] sekä Lambda-tulenjohtolaskimia.<ref name="Lappi Peitsara">{{Kirjaviite | Tekijä = Ahti Lappi, Perttu Peitsara | Nimeke = Salainen ase
===Ilmatorjuntaorganisaatio===
Helsingin ilmapuolustuksesta vastasi Ilmatorjuntarykmentti 1 komentajanaan evl Pekka Jokipaltio. Pääkaupunkialue oli jaettu pääilmansuuntien mukaan neljään sektoriin, joissa jokaisessa oli ilmatorjuntapatteristo.
Merkittävimmässä asemassa oli tärkeimmän hyökkäyssuunnan,
Osoitteessa Korkeavuorenkatu 26 S on erillinen käyntiovi nykyisin Nuorisoasiainkeskuksen hallinnassa olevaan kalliosuojaan; oven pielessä on kiviseinään upotettuna tulenjohtokeskuksen pronssinen muistolaatta.
Rivi 47:
Kaupungin ilmapuolustuksen perustan muodostivat 70 raskasta [[ilmatorjuntatykki|ilmatorjuntakanuunaa]] ja nelisenkymmentä kevyempää ilmatorjunta-asetta, jotka oli asetettu kaupungin ympärille. Tykeistä yhdeksän oli uudenaikaisia saksalaisia [[8,8 cm FlaK 18|88 ItK 37 RMB]]-tykkejä, loput olivat [[Škoda 75 mm malli 1937 -ilmatorjuntatykki|76,2 millimetrin Škoda]]- ja jo vanhentuneita samankokoisia Canet-tykkejä, talvisodassa saatuja Boforseja, sekä saksalaisilta ostettuja, neuvostoliittolaisia [[85 mm ilmatorjuntatykki M/1939 52-K|88 Itk 39/43 ss]]-sotasaalistykkejä.<ref name="sim15">Suomen ilmatorjuntamuseo 2007, sivu 15</ref>
Boforseissa ja saksalaisilta saaduissa tykeissä oli jo kellokoneistolla toimiva [[palopituuskoneisto]], Caneteissa ja
===Tehokkaaksi kehitetty sulkutuli ===
Rivi 66:
===Tutkat ja yöhävittäjät===
[[Kuva:Irja-tutka.jpg|thumb|Ilmatorjunnan tulenjohtotutka Würzburg D, ''”Irja”'', Tuusulan ilmatorjuntamuseossa]]
Ilmapuolustuksen kannalta tärkeäksi muodostuivat Saksasta hankitut kaksi ilmavalvontatutkaa, ''m/39 Raijaa'' (Freya) ja neljä ilmatorjunnan tulenjohtotutkaa, ''Irjaa'' (Würzburg). Saksalaistutkat paikansivat hyökkäävät koneet ja tehokkailla moderneilla kanuunoilla ammuttu sulkutuli karkotti joukoittain viholliskoneita kääntymään pois kaupungin päältä. Radiotiedustelu havaitsi neuvostoliittolaisten pommikoneiden radioliikenteen jo niiden lähtökentillä ja seurasi radiosuuntimillansa
Tutkiin liittyi tehokas laskinlaitteisto Lambda, joka muunsi mittausarvot tykeille ampuma-arvoiksi. Tutkalla ohjattiin myös valonheittimiä. Käytössä oli yhä myös jo vanhentuneita kuulosuunninasemia.<ref name="Suomen Sotilas"/>
|