Wikipedia

Ero sivun ”Operaatio Nordwind (1945)” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ukas (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
19 483 muokkausta
kuvia
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 4:
| kuva = Schillersdorf.jpg
| kuvateksti = Schillerdorfissa operaatio Nordwindin aikana liittoutuneiden vangitsemia Waffen-SS:n kuuluneita lapsisotilaita
| päivämäärä = [[1.–25 tammikuuta|1.]]–[[25. tammikuuta]] [[1945]]
| paikka = [[Alsace|Elsass]] ja [[Lorraine|Lothringen]], [[Ranska]]
| casus =
| aluemuutokset =
| vaikutukset = Tappioiden vuoksi natsi-Saksan yleistilanne heikkeni entisestään
| lopputulos = Liittoutuneiden voitto
| taistelija1 = {{Yhdysvaltain lippu (1912-1959)}} [[Yhdysvallat]]<br>{{Ranska}}
| taistelija2 = {{Natsi-Saksa (1935-1945)}}
| komentaja1 = '''6. armeijaryhmä:''' Kenraaliluutnantti [[Jacob L. Devers]]<br>'''Yhdysvaltain 7. armeija:'''<br>Kenraaliluutnantti [[Alexander Patch]]<br>'''Ranskan 1. armeija:''' Kenraali [[Jean de Lattre de Tassigny]]
| komentaja2 = '''Armeijaryhmä G:'''<br>Kenraalieversti [[Johannes Blaskowitz]]<br>'''1. Armeija:'''<br>Jalkaväenkenraali [[Hans von Obstfelder]]<br>'''Armeijaryhmä Oberhein:{{tarkenna|Oliko nimen omaan armeijaryhmä?}}'''<br>[[Heinrich Himmler]]<br>'''19. armeija:'''<br>Jalkaväenkenraali [[Siegfried Rasp]]
| vahvuus1 = [[Yhdysvaltain 7. armeija]]<br>[[Ranskan 1. armeija]]
| vahvuus2 = [[Saksan 1. armeija]]<br>[[Saksan 19. armeija]]
Rivi 22:
}}
[[Tiedosto:German counter in northern Alsace Lorraine.jpg|thumb|300px|Saksan offensiivi Elsassi-Lorrainen alueella tammikuussa 1945]]
[[Tiedosto:US-TankmovementDrusenheim.jpg|thumb|300px|Yhdysvaltain 714. panssaripataljoona liikkumassasiirtymässä Bischweileristä Drusenheimiin]]
[[Tiedosto:Bundesarchiv Bild 183-P0213-501, Westwall, Panzer V (Panther) durchquert Panzersperren.jpg|thumb|300px|Panther-panssarivaunu ohittamassa Siegfried-linjaa matkalla rintamalle 6. tammikuuta 1945.]]
'''Operaatio Nordwind''' oli viimeinen [[natsi-Saksa|Saksan]] hyökkäys [[länsirintama (toinen maailmansota)|länsirintamalla]] [[toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]]. Sen tarkoituksena oli keventää tyrehtyvän [[Ardennien taistelu|Ardennien hyökkäyksen]] tilannetta.<ref name="Stein259">Stein: s.258-260</ref>
 
Joulukuun 1944 lopulla natsi-Saksan johto alkoi ymmärtämään, että Ardennienhyökkäys offensiiviArdenneilla tulisi epäonnistumaan. [[Adolf Hitler]] määräsi uuden hyökkäyksen aloitettavaksi [[Elsass]]issa, jossa yhdysvaltalaisetYhdysvaltain joukot olivat joutuneet ohentamaan linjaansa siirtäessään joukkojamiehiä pohjoiseen. Huolimatta joistakinpaikallisista menestyksistä ja liittoutuneille aiheutetuista vaaratilanteista ja tappioista Nordwind tyrehtyi vastustajan sinnikkääseen puolustukseen. Operaatio päättyi, kun saksalaisten viimeiset hyökkäysyritykset torjuttiin 25. tammikuuta 1945, jolloin liittoutuneet olivat ehtineet aloittaaja joliittoutuneiden omataloitettua vastahyökkäyksensä. Operaation epäonnistumisen ja mieshukan vuoksi natsi-Saksa menetti aloitekyvyn länsirintamalla lopullisesti. Liittoutuneille puolestaan torjuntavoitto merkitsi helpompaa etenemistä Ranskan alueelta Saksaan.<ref name="70th"/>
 
== Valmistelu ==
{{Korjattava|Paikoitellen puhekieltä}}
21. joulukuuta mennessä Saksan armeijan johdolle oli tullut selväksi, että hyökkäys Ardenneilla oli kuivumassa kasaanepäonnistunut. Saksan [[armeijaryhmä B]] oli menettänyt yllätysedun ja liittoutuneet olivat pystyneet mukautumaan tilanteeseen. [[Bastogne]]en saarretut 18&nbsp;000 [[Yhdysvallat|yhdysvaltalaista]] pitivät pintansa. Taivas oli selvennyt ja liittoutuneet pääsivät hyödyntämään [[ilmaherruus|ilmaherruuttaan]] ja pommittamaan saksalaisten asemia. Kenraali [[George S. Patton|Pattonin]] komentama [[Yhdysvaltain 3. armeija]] eteni kohti pohjoista tukemaan Bastognea, joka puolestaan loi painetta Ardennien offensiivin eteläsivustaan. Saksan ylijohto kuitenkin ymmärsi, että siirtäessään joukkojaan torjumaan hyökkäystä liittoutuneet olivat joutuneet ohentamaan rintamaa Ardennien eteläpuolella.<ref name="70th"/> ▼
 
Seuranneina päivinä [[Adolf Hitler]], länsirintaman ylipäällikkö [[Gerd von Rundstedt]] ja [[armeijaryhmä G]]:n komentaja [[Johannes Blaskowitz]] keskustelivat tarkemmin yksityiskohdista. AlkujaanAluksi Hitler halusi hyökkäyksen pääosan lähtevän [[Saar]]-joen laakson alueella [[Saarbrücken]]istä lounaaseen. Alue olisi tarjonnut hyvän tieverkoston joukkojen kokoamiselle ja nopealle etenemiselle, mutta Rundstedt ja Blaskowitz pitivät aluetta liian paljaana vastustajan ilmavoimat huomioon ottaen. Heidän vaihtoehtonsa metsäisempi Bitchen kunnan alue tarjosi suojaa näkyvyydeltä joukoille, kuten myös yhä saksalaisten hallussa oleva Maginot-linja. Tällä alueella etenevät joukot olisivat kuitenkin olleet haavoittuvampia vastahyökkäyksille.<ref name="70th"/> ▼
▲21. joulukuuta mennessä Saksan armeijan johdolle oli tullut selväksi, että hyökkäys Ardenneilla oli kuivumassa kasaan. Saksan armeijaryhmä B oli menettänyt yllätysedun ja liittoutuneet olivat pystyneet mukautumaan tilanteeseen. [[Bastogne]]en saarretut 18&nbsp;000 [[Yhdysvallat|yhdysvaltalaista]] pitivät pintansa. Taivas oli selvennyt ja liittoutuneet pääsivät hyödyntämään [[ilmaherruus|ilmaherruuttaan]] ja pommittamaan saksalaisten asemia. Kenraali [[George S. Patton|Pattonin]] 3. armeija eteni kohti pohjoista tukemaan Bastognea, joka puolestaan loi painetta Ardennien offensiivin eteläsivustaan. Saksan ylijohto kuitenkin ymmärsi, että siirtäessään joukkojaan torjumaan hyökkäystä liittoutuneet olivat joutuneet ohentamaan rintamaa Ardennien eteläpuolella.<ref name="70th"/>
 
OperaatiohankeSuunnitelmaa kohtasi vastustustavastusti [[kenraalieversti]] [[Heinz Guderian]]ilta, joka jouluaattona 1944 pidetyssä kokouksessa vaati Hitleriä pysäyttämään kuluttavan offensiivin länsirintamalla ja kaikkien säästyneiden joukkojen välitöntä siirtämistä vaarallisemmalle alueelle [[itärintama]]lle. Tiedusteluraportteihin nojaava Guderian arvioi [[Punapuna-armeija]]n aloittavan oman offensiivinsa viisitoistakertaisella ylivoimalla tulevan tammikuun 12. päivänätammikuuta. Ilmavoimien ylivoimaksi Guderian arvioi kaksikymmentäkertaiseksi. Hitler kuitenkin torjui pyynnön ja määräsi itärintaman huolehtimaan itse itsestään.<ref name="Stein259"/><ref name="Gud">Guderian s. 380-383</ref>▼
▲Seuranneina päivinä [[Adolf Hitler]], länsirintaman ylipäällikkö [[Gerd von Rundstedt]] ja armeijaryhmä G:n komentaja [[Johannes Blaskowitz]] keskustelivat tarkemmin yksityiskohdista. Alkujaan Hitler halusi hyökkäyksen pääosan lähtevän [[Saar]]-joen laakson alueella [[Saarbrücken]]istä lounaaseen. Alue olisi tarjonnut hyvän tieverkoston joukkojen kokoamiselle ja nopealle etenemiselle, mutta Rundstedt ja Blaskowitz pitivät aluetta liian paljaana vastustajan ilmavoimat huomioon ottaen. Heidän vaihtoehtonsa metsäisempi Bitchen kunnan alue tarjosi suojaa näkyvyydeltä joukoille, kuten myös yhä saksalaisten hallussa oleva Maginot-linja. Tällä alueella etenevät joukot olisivat kuitenkin olleet haavoittuvampia vastahyökkäyksille.<ref name="70th"/>
 
Koska molemmilla vaihtoehdoilla oli riskinsä kompromissi Hitlerin sekä Rundstedtin ja Blaskowitzin kesken saavutettiin vasta 27. joulukuuta. Hyökkäyksen kärjeksi määrätyt kaksi divisioonaa tekisivät läpimurron amerikkalaisten linjoihin Saar-joen laaksossa. Samaan aikaan neljä täydennettyä divisioonaa leventäisi aukkoa Vosgesin läpi Bitchen alueelta lähtien. Blaskowitz käyttäisi kaksi vahvinta divisioonaansa reservinä valmiina hyödyntämään jokaista läpimurtoa. Hitler antoi käskyn uutena vuotena toteutettavalla hyökkäykselle seuraavana päivänä.<ref name="70th">[http://www.trailblazersww2.org/history_riveria.htm 70th Infantry Division Association: Operation Nordwind] Viitattu 25.1.2014</ref>▼
▲Operaatiohanke kohtasi vastustusta [[kenraalieversti]] [[Heinz Guderian]]ilta, joka jouluaattona 1944 pidetyssä kokouksessa vaati Hitleriä pysäyttämään kuluttavan offensiivin länsirintamalla ja kaikkien säästyneiden joukkojen välitöntä siirtämistä vaarallisemmalle alueelle [[itärintama]]lle. Tiedusteluraportteihin nojaava Guderian arvioi [[Puna-armeija]]n aloittavan oman offensiivinsa viisitoistakertaisella ylivoimalla tulevan tammikuun 12. päivänä. Ilmavoimien ylivoimaksi Guderian arvioi kaksikymmentäkertaiseksi. Hitler kuitenkin torjui pyynnön ja määräsi itärintaman huolehtimaan itse itsestään.<ref name="Stein259"/><ref name="Gud">Guderian s. 380-383</ref>
 
▲Koska molemmilla vaihtoehdoilla oli riskinsä kompromissi Hitlerin sekä Rundstedtin ja Blaskowitzin kesken saavutettiin vasta 27. joulukuuta. Hyökkäyksen kärjeksi määrätyt kaksi divisioonaa tekisivät läpimurron amerikkalaisten linjoihin Saar-joen laaksossa. Samaan aikaan neljä täydennettyä divisioonaa leventäisi aukkoa Vosgesin läpi Bitchen alueelta lähtien. Blaskowitz käyttäisi kaksi vahvinta divisioonaansa reservinä valmiina hyödyntämään jokaista läpimurtoa. Hitler antoi käskyn uutena vuotena toteutettavalla hyökkäykselle seuraavana päivänä.<ref name="70th">[http://www.trailblazersww2.org/history_riveria.htm 70th Infantry Division Association: Operation Nordwind] Viitattu 25.1.2014</ref>
 
<blockquote>
''Niinpä tällä toisella offensiivilla on täysin selvä tavoite: vihollisen joukkojen tuhoaminen. Tässä ei ole kyse arvovallasta. Tässä ei ole kyse alueen valtaamisesta. Yksinomainen tavoite on tuhota ja eliminoida viholliset mistä tahansa heidät löydämmekin. Tämän operaation tarkoitus ei ole edes vapauttaa koko Elsassi. Se olisi upeaa kyllä. Sillä olisi suuri vaikutus Saksan kansaan, ratkaiseva vaikutus koko maailmaan, psykologiselta vaikutukseltaan suunnattoman suuri ja hyvin masentava vaikutus Ranskan kansaan. Mutta se ei ole tärkeää. Kuten jo sanoin aiemmin, mikä on tärkeää on vihollisen miesvoiman tuhoaminen.''<br>Ote Adolf Hitlerin puheesta, jonka hän piti päämajassaan [[Adlerhorst]]issa 28. joulukuuta 1944.{{tarkenna|Omaa käännöstä vaiko lainattua?}}
</blockquote>
 
Operaation tavoite oli selväselkeä ja yksinkertainen. HyökkäyksenSen tuli murtaa [[Yhdysvaltain 7. armeijanarmeija]]n ja [[Ranskan 1. armeijanarmeija]]n linjatpuolustus [[Vosges]]in vuoristossa ja Elsassin tasankoalueella ja tuhota vihollinen alueella. Operaatio Nordwindin onnistuminen tulisi antamaan tilaa seuraavalle operaatio Zahnarztille ("Hammaslääkäri"), jonka tarkoitus oli toimia suurena läpimurtona Yhdysvaltain 3. armeijan selustaan sen tuhoamiseksi.<ref name="70th"/>
 
== Operaatio ==
 
Operaatio käynnistyi uudenvuodenpäivänä 1945 ja sen kärjessä olivat [[17. SS-panssarikrenatööridivisioona Götz von Berlichen]] ja [[36. Kansankrenatööridivisioona]]. Lisäksi kahdeksan muuta divisioonaa osallistui operaatioon. [[Luftwaffe (Wehrmacht)|Luftwaffe]] myös tuki operaatiota käynnistämällä viimeisen suuren hyökkäyksensä, [[operaatio Bodenplatte]]n.<ref name="Stein259"/>
 
Saksan hyökkäys alueellavaaransi toikinliittoutuneiden mukanaan vaarallisia tilanteita liittoutuneilletilanteen alueella. Yhdysvaltalaiset ja ranskalaiset joukot kuitenkin puolustivat asemiaan sinnikkäästi. Tammikuun viidenteen päivään mennessä offensiivin päätavoitteet olivat jo menetetty. Hattenissa ja Rittershoffenissa hyökänneet joukot saivat aikaiseksi hetkellisen läpimurron Yhdysvaltain 7. armeijan linjoilla 9. tammikuuta. VI armeijakunnan viimeisen reserviyksikön 14. panssaridivisioonan ansiosta amerikkalaiset saivat kuitenkin torjuttua hyökkäyksen ja muodostettua puolustuslinjan näiden kahden kylän väliselle alueelle.<ref>[http://www.14tharmoreddivision.org/combat.htm The Official Website of the 14th Armored Division Association] Viitattu 24.1.2014</ref><ref name="UACmh">[http://www.history.army.mil/brochures/ardennes/aral.htm US Army Center of Military History: Ardennes-Alsace] Viitattu 24.1.2014</ref>
 
Pysyvää läpimurtoa ei saatu aikaiseksi, joten tuleen heitettiin vielä [[10. SS-panssaridivisioona Frundsberg]] ja [[6. SS-vuoristodivisioona Nord]]. Nämäkään joukot eivät saaneet tulosta aikaiseksi. Bastognen motin legendaariset puolustajat, [[Yhdysvaltain 101. maahanlaskudivisioona]]n sotilaat saapuivat Elsassiin 18. tammikuuta vain huomatakseen vaaran olevan jo ohi alueellaan.<ref name="UACmh"/> Saatuaan selvän torjuntavoiton liittoutuneet aloittivat oman offensiivinsa ranskalaisten johdolla 20. tammikuuta pohjoisessa ja etelässä siirtääkseen vastustajan reservijoukot pois uhkaamasta keskustaa ja saartaakseen Elsassissa Colmarin alueella olevat saksalaisjoukot.<ref name="UACmh"/> 24. tammikuuta seuranneena yönä saksalaisten viimeiset hyökkäysyritykset torjuttiin liittoutuneiden rajuin vastaiskuin ja offensiivi tyrehtyi lopullisesti 25. tammikuuta.<ref name="Stein259"/>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Operaatio_Nordwind_(1945)”