Ero sivun ”Kumi” versioiden välillä

33 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
p
ei muokkausyhteenvetoa
p (typo)
p
[[Charles Goodyear]] keksi vuonna 1841 kumin vulkanoinnin, joka paransi sen ominaisuuksia huomattavasti.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = John Hudson | Nimeke = Suurin tiede - kemian historiaa | Sivu = 379 | Suomentaja = Kimmo Pietiläinen | Julkaisija = Art House | Vuosi = 2002 | Tunniste = ISBN 951-884-346-5}}</ref> Rengasvalmistaja [[Goodyear]] käyttää hänen nimeään.
 
Ennen vulkanoitua kumia ainut keino tiivistää liikkuvien koneenosien välinen rako, esimerkiksi höyrykoneen männän ja sylinterin välissä, oli käyttää öljyyn kastettua nahkaa. Tämä toimi vielä pienissä paineissa, mutta tietyn paineen yläpuolella suunnittelijoiden oli valittava lisääntyvän [[kitka]]n, joka aiheutui tiiviimmin puristetusta nahasta, jasekä suurempien ja tehoa vievien höyryvuotojen välillä.
 
Vulkanoitu kumi oli ratkaisu tähän ongelmaan. Kumista koneenrakentajat saivat materiaalin, joka voitiin valmistaa haluttuun muotoon ja mittoihin jasekä joka salli kohtuullisia ja suuriakin muodonmuutoksia kuormitettuna palautuen taas nopeasti alkuperäisiin mittoihin, kun kuorma oli poistunut. Nämä ominaisuudet yhdistettynä hyvään kestävyyteen ja pintaan, joka ei ole tahmea, ovat tehokkaan tiivistemateriaalin vaatimuksia.
 
Kumin kysyntä aiheutti 1800-luvulla [[Brasilia]]ssa taloudellisen nousukauden, mikä teki muun muassa [[Manaus (kaupunki)|Manauksen]] kaupungin tunnetuksi. Kumia kerättiin siellä luonnossa kasvavista puista. Etelä-Amerikan rajallinen tuotanto ei vastannut kumin kasvavaan kysyntään ja 1900-luvun alkupuolella silloisesta [[Belgian Kongo]]sta tuli myös merkittävä kumin tuottaja. 1876 englantilaiset toivat kumipuun siemeniä Englantiin, saivat ne itämään ja heidän toimesta käynnistettiin kumipuun viljely Aasiassa, jossa nykyään tuotetaan noin 90 &nbsp;% luonnonkumista. Suurimmat kumipuuviljelmät sijaitsevat [[Malesia]]ssa ja [[Indonesia]]ssa. Nämä kaksi maata tuottavat noin 67 &nbsp;% koko maailman raakakumista.
 
==Synteettinen kumi==
Merkittävyydeltään teollisuuden raaka-aineena kumi on verrattavissa [[muovi|muoveihin]] ja perusmetalleihin [[teräs]], [[alumiini]] ja [[kupari]]. Kumin maailmanmarkkinat ovat suuruudeltaan noin 30 miljardia euroa.
 
Toisen maailmansodan jälkeen synteettiset kumit valtasivat nopeasti markkinoita varsinkin kohteissa, joissa tarvittiin erikoisempia ominaisuuksia, kuten sähkön[[eriste]]kykyä tai kemiallista kestävyyttä. Vuonna 1965 synteettisillä kumeilla oli noin 60 &nbsp;% markkinaosuus ja sen jälkeen markkinaosuudet ovat heiluneet öljyn hinnan mukaan ollen vuonna 2005 suurin piirtein samat kuin 1965. Vuodesta 1965 kumien kokonaistuotanto on nelinkertaistunut ja oli vuonna 2005 lähes 21 miljoonaa tonnia.
 
==Kumin käytöstä==
 
Kaikesta tuotetusta kumista noin 60&nbsp;% käytetään [[rengas (ajoneuvo)|autonrenkaisin]] ja ajoneuvoteollisuus käyttää kaikkiaan yli 70&nbsp;%. Luonnonkumista käytetään renkaisiin 77&nbsp;%. Renkaissa hyödynnetään kumin joustavuuden lisäksi sen ajoneuvojen liikkeenhallitsemisessa tarvittavia hyviä kumin [[kitka]]ominaisuuksia eli pitoa.
 
Luonnonkumi on väriltään vaalean ruskeaa ja hieman läpikuultavaa. Kumin ominaisuuksia säädellään vulkanoitumisasteella sekä lisäaineilla. Kovaksi vulkanoitua kumia sanotaan [[eboniitti|eboniitiksi]] (suomeksi myös kovakumiksi). Kumin tärkein lisäaine on hiili, joka antaa kumille mustan värin ja parantaa kumin [[ultravioletti]]säteilyn kestoa. Renkaissa käytetyissä kumiseoksissa saattaa olla kymmeniä prosentteja painosta hiiltä.
==Kumin kierrätyksestä==
 
Kumia ei pystytä sulattamaan ja uudelleenkäyttääuudelleenkäyttämään niin, että se täysin säilyttäisi ominaisuutensa. Pieniä määriä renkaita [[kierrätys|kierrätetään]] esimerkiksi louhinnan apuna räjähdyssuojamatoissa ja laiturien törmäyssuojina. Koska suurin osa kumista käytetään kulkuvälineiden renkaisiin, niin näiden keräyksestä on olemassa määräyksiä perustuen EU [[direktiivi]]en [[CE-merkintä|tuottajavastuu]]seen. Talteenotetut rankaatrenkaat hävitetään polttamalla tai hautaamalla maaperään. Kumi ja sen lisäaine hiili saadaan poltettua puhtaasti, mutta joistakin lisäaineista voi tulla haitallisia päästöjä. Kumin polton [[hiilitase]]eseen vaikuttaa [[uusiutuva luonnonvara|uusiutuvien raaka-aineiden]] eli luonnonkumin määrä.
 
Parhaillaan on koekäytössä ensimmäinen [[Vulkanointi#Devulkanointi|devulkanointia]] käyttävä kumimateriaalin kierrätyslaitos.