Ero sivun ”Kirjesalaisuus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Virkkeen erottelu johdannossa omaksi kappaleekseen ja siihen lähdepyyntö. Lähdepyynnössä kommentti asiaan.
Rivi 4:
 
==Suomessa==
Kirjesalaisuus eli nykyisin [[viestintäsalaisuus]] pohjautuu [[Suomen perustuslaki|perustuslain]] [[yksityiselämän suojaasuoja]]a käsittelevään 10. pykälään: "Kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton." Kirjesalaisuuden rikkoja voidaan tuomita [[rikoslaki|rikoslain]] perusteella viestintäsalaisuuden loukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Jos viestintäsalaisuuden loukkaus on törkeä, rikoksentekijä on tuomittava vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001#L38 | Nimeke = Rikoslain 38 luvun 3–4 § | Tekijä = | Ajankohta = (9.6.2000/531) | Julkaisu = Finlex® | Viitattu = 31.8.2013 }}</ref>
 
{{sitaatti|Joka oikeudettomasti <p>1) avaa toiselle osoitetun kirjeen tai muun suljetun viestin taikka suojauksen murtaen hankkii tiedon sähköisesti tai muulla vastaavalla teknisellä keinolla tallennetusta, ulkopuoliselta suojatusta viestistä taikka <p>2) hankkii tiedon televerkossa välitettävänä olevan puhelun, sähkeen, tekstin-, kuvan- tai [[datasiirto|datasiirron]] taikka muun vastaavan televiestin[[televiesti]]n sisällöstä taikka tällaisen viestin lähettämisestä tai vastaanottamisesta, on tuomittava viestintäsalaisuuden loukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.<p>Yritys on rangaistava.|Rikoslaki 38 luku 3 §}}
 
==Maailmalla==