Ero sivun ”G” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jmk (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 84.250.36.253 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Savir tekemään versioon. |
|||
Rivi 2:
{{Latinalaiset aakkoset|iso=G|pieni=g}}
'''G''' on [[latinalaiset aakkoset|latinalaisten aakkosten]] seitsemäs [[luettelo kirjaimista|kirjain]]. Länsimaisessa aakkostossa pienellä G-kirjaimella on merkki '''g'''. G-
==Historia==
[[Latinalainen aakkosto]] ei varhaisimmassa muodossaan tuntenut G:tä. Kreikan [[gamma]]sta (Γ) juontuvalla [[C]]:llä merkittiin sekä [[soinniton velaariklusiili|soinnitonta velaariklusiilia]] [k] että sen soinnillista vastinetta [[Soinnillinen velaariklusiili|{{IPA|[g]}}]]. Noin 200-luvulla eaa. näille kuitenkin todettiin haluttavan erilliset kirjaimet. Päädyttiin ratkaisuun lisätä C:hen poikkiviiva soinnillisen klusiilin merkiksi. Tämä ratkaisu mahdollisti aiempien kaiverrusten korjailemisen.
Myöhemmin G on eri kielissä saanut muita äännearvoja niiden historiallisen kehityksen aikana tapahtuneiden [[äänteenmuutos]]ten vuoksi. [[Palatalisaatio]]n myötä jo kansan[[latina]]ssa lienee tunnettu [[etuvokaali]]en (''i e'') edellä äänneasu postalveolaarisena [[affrikaatta]]na [dʒ], joka edelleen esiintyy [[Italian kieli|italiassa]]. [[Ranskan kieli|Ranskassa]] ja [[portugalin kieli|portugalissa]] tämä äänne on yksinkertaistunut [[frikatiivi]]ksi [ʒ], ja vielä pidemmälle se on kehittynyt [[Espanjan kieli|espanjassa]], jossa se on menettänyt soinnillisuutensa ja takaistunut jälleen velaariseksi: [x]; amerikanespanjan murteissa jopa [h]. Kaikki nämä äänteet kuitenkin kirjoitetaan mainituissa kielissä edelleen G-kirjaimella.
Latinalaisen aakkosiston omaksuneiden kielten joukossa muutoksia ovat mm. [[puolivokaali]]nen äänneasu [j] [[Ruotsin kieli|ruotsissa]] myöhemmän, erillisen palatalisaation myötä ja soinniton [k] [[Islannin kieli|islannissa]].
Näistä erillään tulee pitää ne tapaukset, joissa G:lle on asetettu eroava äännearvo jo kielen kirjoitusjärjestelmää luotaessa, esim. [[Fidžin kieli|fidžin]] [[velaarinen nasaali]] [ŋ].
==Muita esitystapoja==
| |||