Versio 30. tammikuuta 2014 kello 17.19 muokkaa Smörre (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 9 732 muokkausta Ak: Uusi sivu: '''Syyrian asevoimat''' muodostavat Syyrian valtiolliset puolustusvoimat. Syyrian arabitasavallan voimassa olevan vuoden 1973 perustuslain 1. luvun 1. osion 11. artiklan mukaan "as...		Versio 1. helmikuuta 2014 kello 00.44 muokkaa kumoa Smörre (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 9 732 muokkausta →‎Itsenäisyyden ajan armeija Uudempi muutos →
Rivi 17: Vuoden 1948 sodan myötä Syyria ajautui jatkuvien sotilasvallankaappausten kierteeseen, joka käytännössä esti vakaan hallitusvallan syntymisen ja hävitti armeijan ammattimaisuuden. Huhtikuussa 1949 pääesikuntapäällikkö, kenraali Husni al-Za'im, teki Syyrian ensimmäisen sotilasvallankaappauksen. Elokuussa 1949 sotilasvallankaappauksen tekivät kenraali Adib al-Shishakli ja eversti Sami al-Hinnawi, josta tuli juntan johtaja. Lopulta saman vuoden lopulla joulukuussa al-Shishakli kaappasi vallan ja piti maan johdossaan vuoden 1954 sotilasvallankaappaukseen asti. Tämänkin jälkeen upseerikunta osallistui toinen toistaan seuraaviin sotilasvallankaappauksiin, joissa aina pyrittiin kilpailijoiden syrjäyttämiseen. Vuonna 1963 ~~Arabisosialistisen~~arabisosialistisen Ba'ath-puolueen Syyrian-haaran sotilasneuvosto suunnitteli kaappavansa vallan perinteisellä sotilasvallankaappauksella. Sotilasneuvosto tiesi, että sen tulisi ottaa haltuun al-Kiswahin ja Qatanan varuskunnat, 70. panssariprikaati al-Kiswahissa, Homsin sotilasakatemia ja Damaskoksen radioasema. Vaikka kaappauksen suunnittelijat olivat nuoria, tavoite ei ollut mahdoton. Hallitus oli hajoamistilassa ja perinteinen valtaeliitti oli menettänyt otteensa maasta. Lopulta pieni joukko nuoria upseereita, mukaan lukien Hafez al-Assad, kaappasi vallan 8. maaliskuuta 1963. Sotilasvallankaappauksen jälkeen kenraali Amin al-Hafiz erotti useita sunniupseereita syyttäen näitä arabien yhtenäisyyden vastaisuudesta. Tämä mahdollisti ylemmän upseeriston täydentämisen sadoilla alawiiteilla. Tämä käänsi vaa'an alawiittiupseerien hyväksi, jotka sitten vuonna 1966 kaappasivat vallan. Kyse oli ensimmäisestä kerrasta, kun Damaskos joutui alawiittien käsiin. <ref name=Bhalla>{{cite web\|last=Bhalla\|first=Reva\|title=Making Sense of the Syrian Crisis\|url=http://www.stratfor.com/weekly/20110504-making-sense-syrian-crisis?utm_source=GWeekly&utm_medium=email&utm_campaign=110505&utm_content=readmore&elq=2ef73758a9434404bd465acd3490d5fe#ixzz1LTPFUuuw\|publisher=[[Stratfor]]\|accessdate=30. tammikuuta 2014\|date=5. toukokuuta 2011}}</ref> Vuonna 1967 Syyria kävi [[Kuuden päivän sota\|kuuden päivän sodan]] Israelia vastaan, minkä myötä se menetti [[Golanin kukkulat]], jotka ovat edelleen Israelin hallinnassa. Tämän jälkeen Suezin kanavasodan yhteydessä Syyria koki raskaita tappioita Israelin-vastaisella rajallaan kesällä 1970. Saman vuoden syyskuussa Syyria teki rajoitetun sotilaallisen intervention [[Jordania]]an sen [[Jordanian sisällissota\|sisällissodan]] aikana. Vuonna 1973 Syyria osallistui arabiliittolaistensa kanssa Israelin-vastaiseen [[Jom kippur -sota\|Jom Kippur-sodan]] aloittaneeseen hyökkäykseen, joka tuli Israelin taholta vain juuri ja juuri torjutuksi. Tästä lähtien voimassa ollut maiden välinen aselepo on pitänyt pintansa aina Syyrian sisällissodan alkamiseen vuonna 2011 asti. Vuonna 1976 Syyrian armeija teki intervention Libanoniin sen presidentin kutsusta taistelemaan PLO:ta ja kapinallisia libanonilaisjoukkoja vastaan. Alun perin Syyrian joukot muodostivat Arabiliiton jäsenmaiden muodostamien Arabien interventiojoukkojen ytimen. Lokakuussa 1976 muut arabimaat tunnustivat Syyrian joukot Arabien interventiojoukoksi ja muut arabimaat vetivät joukkonsa pois Libanonista vuosikymmenen loppuun mennessä. Samalla Syyria sekaantui entistä syvemmin Libanonin sisällissotaan ja päätyi vastakkainasetteluun Israelin kanssa, joka miehitti Etelä-Libanonin alueita vuodesta 1978 lähtien. Libanon ajautui tiukasti Syyrian otteeseen ja osapuolten välille tehty interventio muuttui vuoteen 2005 asti jatkuneeksi miehitykseksi, joka jatkui Libanonin sisällissodan päättymisestä vuonna 1990 huolimatta. [[Rafiq al-Hariri]]n murha johti Libanonissa suurin Syyrian-vastaisiin mielenosoituksiin ja levottomuuksiin johtaen lopulta siihen, että viimeiset Syyrian asevoimien joukot vetäytyivät Libanonista [[Bekaanlaakso\|Bekaanlaakson]] kautta 27. huhtikuuta 2005. Ennen tätä Syyrialla oli ollut Libanonissa 20 000 sotilasta. Vetäytymisestä huolimatta Syyrian on vaikuttanut Libanonin asioihin ja sen asevoimien on väitetty sekaantuneen libanonilaispoliitikkojen murhiin ja yleisen kaaoksen luomiseen. Vuosina 1979-1982 Syyriassa puhkesi islamistikapina, jonka kukistaminen Syyrian sevoimien taholta huipentui [[Haman verilöyly]]yn vuonna 1982. Lisäksi Syyrian joukot osallistuivat sotilaallisiin yhteenottoihin [[Libanonin sota 1982\|Libanonin vuoden 1982 sodan]] aikana, jolloin Syyrialla oli Libanonissa 22 000 sotilaan lisäksi paljon raskasta aseistusta. Vuonna 1990 Syyria lähetti 9. panssaridivisioonan [[Saudi-Arabia]]an sen suojaksi [[Irak]]ia vastaan. Tämä 20 000 sotilaan joukko osallistui yhdessä muiden liittouman joukkojen kanssa [[Operaatio Aavikkomyrsky]]n aikana [[Kuwait City]]n valtaamiseen irakilaismiehittäjiltä [[Persianlahden sota\|Persianlahden sodassa]]. == Viitteet ==

Ero sivun ”Syyrian asevoimat” versioiden välillä