Ero sivun ”Perustuslaillinen konventti (Yhdysvallat)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SilvonenBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti: zh:美利坚合众国制宪会议 on suositeltu artikkeli
Rivi 5:
Yhdysvaltain ensimmäisenä perustuslakina toimivat vuonna 1781 voimaanastuneet konfederaatioartiklat, jotka tekivät maasta pikemminkin valtioliiton kuin liittovaltion osavaltioiden välillä. Järjestelmä oli melko tehoton ja [[konfederaation kongressi]]n arvovalta vähäinen, joten monet alkoivat toivoa vahvemman keskushallinnon luomista.<ref name="Haikala">Sisko Haikala: ''Vallankumousten aikakausi'', teoksessa ''Maailmanhistorian pikkujättiläinen'', s. 593–595. WSOY, Porvoo–Helsinki–Juva 1988.</ref> Lisäksi maata vaivasivat taloudelliset vaikeudet, joiden seurauksena puhkesi talonpoikien levottomuuksia, kuten vuoden 1786 [[Shaysin kapina]].<ref name="Mykland">Knut Mykland (suom. Heikki Eskelinen): ''Otavan suuri maailmanhistoria 13: Suuret vallankumoukset'', s. 84–88. Otava, Helsinki 1985.</ref><ref name="brit">[https://www.britannica.com/EBchecked/topic/134275/Constitutional-Convention Constitutional Convention] {{en}} ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition''. Viitattu 28.1.2014.</ref> Osa maan johtajista ja perustajista ei pitänyt siitä, että valta oli valunut osavaltioiden demokraattisesti valituille paikallisille elimille, ja he toivoivat [[Amerikan vallankumous|vallankumouksen]] suunnan tarkistamista luomalla luja keskushallinto.<ref name="Haikala" /> Näin saataisiin sisäinen järjestys paremmin turvattua, sekä paremmat mahdollisuudet toimivalle talous- ja ulkopolitiikalle ja alueelliselle laajenemiselle länteen. Toisaalta suuri osa talonpoikaisväestöstä ei halunnut valtiovallan vahvistamista, sillä he suhtautuivat epäluuloisesti kaupunkien ja rannikkoseudun porvareihin ja suurmaanomistajiin, joille vallan arveltiin keskittyvän. Jälkimmäiset piirit olivat juuri keskusvallan vahvistamisen vankimmat tukijat.<ref name="Mykland" />
 
Uuden perustuslain säätämisen merkittäviä kannattajia olivat muun muassa [[Yhdysvaltain vapaussota|vapaussodan]] ylipäällikkö [[George Washington]] sekä [[James Madison]] ja [[Alexander Hamilton]]. Washingtonin ja Madisonin aloitteesta [[Annapolis]]issa järjestettiin 1786 viittä osavaltiota edustanut [[Annapoliksen konventti|kokous]], jossa Hamilton esitti tiukkaa arvostelua maan poliittisten olojen kaoottisudesta. Hän myös ajoi läpi päätöksen, jonka mukaan osavaltioiden pitäisi lähettää edustajansa seuraavana vuonna Philadelphiaan pohtimaan konfederaatioartiklojen muuttamista.<ref name="Mykland" /> Osavaltioiden edustajakokoukset valitsivat 74 edustajaa, joista Philadelphian konventtiin osallistui lopulta 55. He edustivat kahtatoista osavaltiota. Kolmastoista eli [[Rhode Island]] kieltäytyi lähetämästä edustajia, sillä se ei hyväksynyt konfederaatioartiklojen muuttamista. Konventti avattiin [[25. toukokuuta]] [[1787]] ja se totesi heti työnsä alussa, että konfederaatioartiklat olisi korvattava kokonaan uudella perustuslailla, joka tekisi maasta liittovaltion. Monet liittovaltiosuuntauksen vastustajista oli jätetty tai jättäytyneet vapaaehtoisesti syrjään konventin jäseniä valittaessa.<ref name="Mykland" /><ref name="brit" /><ref name="Haikala" /> Konventtiin kuuluivat muun muassa George Washington, James Madison, Alexander Hamilton, [[Benjamin Franklin]], [[Robert Morris (poliitikko)|Robert Morris]], [[JamesJohn Dickinson]], [[James Wilson (poliitikko)|James Wilson]], [[John Rutledge]], [[Charles Pinckney]], [[Oliver Ellsworth]] ja [[Gouverneur Morris]]. Washington valittiin konventin puheenjohtajaksi, mutta Madisonia pidettiin asiantuntemuksensa vuoksi sen johtavana hahmona.<ref name="brit" /><ref name="Mykland" />
 
Perustuslaillisen konventin esikuvina toimivat muun muassa [[Rooman tasavalta]], [[Alankomaat|Hollannin]] ja [[Sveitsi]]n liittovaltiot, siirtomaa-ajan hallinnon perintö, [[John Locke]]n filosofia sekä erityisesti [[Montesquieu]]n [[vallan kolmijako-oppi]].<ref name="Mykland" />