Ero sivun ”Hankkija” versioiden välillä

Hankkija oli harjoittanut autokauppaa jo 1920-luvulla, jolloin sillä oli ollut [[Chevrolet]]in yksinmyyntiedustus. Tästä luovuttiin kuitenkin pian, koska oman huoltoverkoston rakentaminen osoittautui liian kalliiksi. Toisen maailmansodan jälkeen Hankkija toi maahan [[Tšekkoslovakia|tšekkiläisiä]] raskaita [[Tatra (auto)|Tatra]]- ja Praga-kuorma-autoja sekä 1960-luvulla saksalaisia Krupp-kuorma-autoja. <ref> Martti Häikiö: ''Satoa ja katoa Hankkijan saralla'', s. 90–9190. Helsinki: Kirjayhtymä, 1997. </ref>

Kun italialainen autovalmistaja [[Fiat]] halusi 1960-luvun alussa vaihtaa maahantuojaansa Suomessa, merkin edustus siirtyi neuvottelujen jälkeen Hankkijalle vuonna 1962. Hankkijan tytäryhtiöksi Fiat-henkilö-, paketti-, linja- ja kuorma-autojen maahantuontia varten perustettiin Autonovo Oy. <ref> Häikiö 1997, s. 9090–91. </ref> Samana vuonna toteutetun henkilöautojen tuontisäännöstelyn purkamisen ansiosta Fiat nousi nopeasti yhdeksi Suomen eniten myydyistä henkilöautomerkeistä. Rekisteröityjen Fiat-henkilöautojen määrä kasvoi Suomessa 1960-luvun aikana yli kymmenkertaiseksi, noin 4&nbsp;200 autosta lähes 48&nbsp;000 autoon. <ref> Olli J. Ojanen: ''Autot ja autoilu Suomessa 60-luvulla'', s. 61–64. Helsinki: Alfamer Oy, 2002. </ref> Merkin menestys jatkui 1970-luvulla ja vuonna 1979 Fiat-henkilöautot muodostivat kymmenesosan koko Suomen rekisteröidyistä henkilöautoista noin 117&nbsp;000 kappaleella. <ref> Timo Laitinen: ''Auto 70-luvulla'', s. 71. Helsinki: Alfamer Oy, 2008. </ref> Vuonna 1988 Autonovo Oy aloitti [[Lancia]]-henkilöautojen maahantuonnin ja samalla Fiat-henkilöautojen maahantuonti siirtyi Autonovo Oy:ltä Oy [[Veho]] Ab:lle vuonna 1988. <ref> Heikki Laurell (toim.): ''Suomen henkilöautot 1988,'' s. 119 ja 309. Helsinki: Kustannus Oy Autotekniikka, 1988. </ref>