Ero sivun ”Asovanmeri” versioiden välillä

13 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
p
iwfix
(viite pinta-alalle + keskisyvyyskorjaus ja maksimisyvyyden lisäys + viite)
p (iwfix)
Asovanmeren pinta-ala on noin 38 000 km²,<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Dmitriĭ Trenin| Nimeke = The End of Eurasia: Russia on the Border Between Geopolitics and Globalization| Kappale = | Sivu = 158| Selite = | Julkaisija = Carnegie Endowment | Vuosi = 2002| Tunniste = ISBN 9780870031908| Viitattu = 30.1.2014| Kieli = {{en}}}}</ref> noin kymmenesosa [[Itämeri|Itämeren]] alasta. Asovanmeren keskisyvyys on 7 m ja maksimisyvyys noin 14 m,<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Environmental Security in Watersheds: The Sea of Azov| Kappale = | Sivu = 9| Selite = | Julkaisija = Springer | Vuosi = 2011| Tunniste = ISBN 9789400724624 | Viitattu = 30.1.2014| Kieli = {{en}}}}</ref> mikä tekee siitä maailman matalimman meren. Veden lämpötilat nousevat kesäisin 25–30 °C:een, mutta talvisin meri aiemmin jäätyi 2–4 kuukaudeksi. Asovanmeren keskimääräinen suolapitoisuus on 11 ‰, reunaosissa vain 2–4 ‰.
 
Tärkeimmät Asovanmereen virtaavat joet ovat Venäjältä laskevat [[Don]] ja [[Kuban (joki)|Kuban]]. Donin kautta Asovanmereltä on [[Volgan–Donin kanava|kanavayhteys Volgalle]] ja [[Volgan-Itämeren vesitie|edelleen]] Itämeren ja [[Vienanmeri|Vienanmeren vesistöalueille]].
 
Lännessä [[Arabatinkynnäs]] erottaa Asovanmerestä [[Syvaš]]meren (tai -järven), joka on Krimin niemimaan itä- ja pohjoisrannikkoon työntyvien matalien lahtien järjestelmä, jossa suolapitoisuus on hyvin korkea. Asovanmeren koillisosassa on samoin hyvin matala mutta avoin [[Taganroginlahti]], jossa Donin virtaaman takia suolaisuus on alimmillaan. Etelässä Asovanmeren erottavat Mustastamerestä [[Kertšin niemimaa]] Ukrainan puolella ja Venäjän puolella [[Kaukasus|Kaukasuksen jatkeena]] [[Tamanin niemimaa]].
5 411

muokkausta