Ero sivun ”Suomensukuinen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 13805662, jonka teki Kielimiliisi (keskustelu)
Kumottu muokkaus 13824887, jonka teki Vienanlinna (keskustelu) Ihmisrotuja ei ole olemassa
Rivi 1:
[[Kuva:Fenno-Ugrian languages.png|thumb|400px|Suomensukuisten kansojen asuinalueet]]
'''Suomensukuinen''' tarkoittaa suomensukuista eli [[uralilaiset kielet|uralilaista kieltä]] puhuvaa kansaa tai ihmistä. Suomensukuisiksi kieliksi lasketaan yleisimmin [[suomalais-ugrilaiset kielet]]. Niistä muita kuin [[Itämerensuomalaiset kielet|itämerensuomalaisia kieliä]] sanotaan usein [[suomen kieli|suomen kielen]] [[etäsukukieli]]ksi. Termi ”suomensukuinen” on kuitenkin alun perin viitannut kielellisen sukulaisuuden lisäksi rodulliseen, geneettiseen ja kulttuuriseenkin sukulaisuuteen, jonka uralilaisten kielten puhujia ajateltiin yhdistävän. Tämä merkitys on edelleen melko yleinen maallikkojen keskuudessa, ja aiheuttaa edelleen väärinymmärryksiä.{{Lähde}}
<!--
Erityisesti kaukaisempien sukulaiskansojen välillä, esimerkiksi [[suomalaiset|suomalaisten]] suhteessa [[Samojedit|samojedeihin]], tämä sukulaisuussuhde on kuitenkin yksinomaan kielellinen. Sen sijaan läheisempien kansojen, kuten [[virolaiset|virolaisten]] ja [[karjalaiset (kansa)|karjalaisten]] kanssa suomalaisilla on läheisen kielisukulaisuuden lisäksi myös huomattava geneettinen ja kulttuurinenkin yhteneväisyys.{{Lähde|Lähde tälle kappaleelle}}
Rivi 8:
Suomensukuisten kielten puhujien muodostama '''Suomen suku''' ajateltiin 1800-luvulla kansallisen heräämisen aikana ja vielä pitkälle 1900-luvullekin usein ryhmäksi, jolla on yhteinen geneettinen alkuperä. Esimerkiksi [[Aarno Karimo]] kirjoitti kirjassaan ''[[Kumpujen yöstä]]'' (1929–1932): ''Suomen suvun alkukoti on monien tutkijain mielestä etsittävä Uralin vuoriston ja Volgan mutkan väliseltä alueelta. Useat otaksuvat suomalaisten asuneen alkujaan Volgan ja Väinäjoen latvoilla...'' Kirjassa on myös kuvitteellinen kertomus [[Ural (vuoristo)|Uralin]] lähistöllä asuvan suvun päämiehestä Jorosta, joka käskee poikansa Tuiran etsiä maata lännestä. Tuiran jälkeläiset löytävätkin tuhatvuotisen vaelluksen jälkeen Suomen. Tämänkaltaisten vaelluskertomusten esikuvana pidetään [[Raamattu|Raamatun]] kertomuksia, joissa kansa vaeltaa ja saapuu [[luvattu maa|luvattuun maahan]].
 
Nykytietämyksen mukaan jotkinuralilaisten [[uralilaisetkielten kansat]]puhujiin eroavatkuuluu geneettisestiuseita selvästi toisistaan,erilaisia muttageneettisiä kielikunnantyyppejä, sisälläjoten keskenäänminkäänlaista läheisetgeneettistä kansatSuomen muistuttavatsukua toisiaan yleensä myösei geneettisestiole. Geneettis-kielellisenäMyöskään Suomen sukunasuvun voitaisiinyhtenäistä pitäämuinaiskulttuuria lähinnätai [[Itämerensuomalaiset-uskontoa kansat|itämerensuomalaisia kansoja]]. Myös suomensukuisten kansojen muinaiskulttuurissa ja -uskonnossaei onole ollut eroavaisuuksiaolemassa. Uskontoon ja kulttuuriin vaikutti voimakkaasti elinkeino, joka vaihteli eri uralilaisia kieliä puhuvien ryhmien välillä. Esimerkiksi maata viljelevien [[Suomalainen muinaisusko|suomalaisten]] ja [[Virolainen mytologia ja muinaisusko|virolaisten uskomukset]] olivat lähempänä toisiaan ja jopa muiden maanviljelyä harjoittavien kansojen uskomuksia kuin metsästyksellä eläneiden [[saamelaiset|saamelaisten]] [[Saamelainen muinaisusko|shamanismia]]. Silti jonkinlainen käsitys ja ihanne suomensukuisten kansojen yhteenkuuluvuudesta on säilynyt. Vuosien 1918-1922 [[Heimosodat|heimosotia]] perusteltiin aikoinaan kansojen yhteenkuuluvuudella, mutta ne ulottuivatkin vain itämerensuomalaisten kansojen vanhoille asuinalueille.
 
==Katso myös==