Ero sivun ”Tyrnävänjoki” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
OITi (keskustelu | muokkaukset)
p w
{{vanhentunut linkki}}
Rivi 1:
[[Kuva:Tyrnävänjoki.JPG|thumb|260px|Keväistä Tyrnävänjokea Ylipään kylän kohdalla]]
'''Tyrnävänjoki''' on [[Pohjois-Pohjanmaa]]lla sijaitseva noin 80 kilometrin pituinen joki. Se saa alkunsa vetiseltä, pienten lampien ja järvien [[Pelso]]n Venenevalta, joka on pinta-alaltaan noin 12&nbsp;039 hehtaaria ja noin 80% siitä on aapasoita. Alueella pesii runsas linnusto. Saukkokin viihtyy siellä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=77029&lan=FI | Nimeke =Veneneva - Pelso | Julkaisija =Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus | Viitattu = 28.7.2008}}{{vanhentunut linkki}} </ref> Tyrnävänjoki yhtyy ennen laskuaan [[Pohjanlahti|Pohjanlahden]] [[Liminganlahti|Liminganlahteen]] [[Temmesjoki|Temmes]]-[[Ängeslevänjoki]]in. Tyrnävänjoki virtaa paikoin syvissä rotkolaaksoissa läpi perinteisten maatalousseutujen. Joen varressa on tiivistäkin asutusta esimerkiksi [[Tyrnävä]]n [[Kirkonkylä (Tyrnävä)|kirkonkylässä]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tyrnava.fi/vierailijalle/ymparisto/index.php | Nimeke =Ympäristö ja kulttuurimaisema | Julkaisija = Tyrnävän kunta| Viitattu = 28.7.2008}}</ref>
 
Tyypillisesti muinaiset Suomen asuttajat asuttivat sisämaita vesireittejä hyödyntäen. He matkasivat latvavesille ilman nauloja tehdyillä haapioillaan.<ref>Luukko 1954 s. 32</ref> Historioitsija [[Armas Luukko]] on arvioinut, että Liminganjoen suun seuduilla oli ollut vankaa asutusta 1550-luvulla. Sitä vastoin [[Liminka|Limingan]] alueen sisämaat eivät juuri olleet saaneet vakituista asutusta. Hänen mukaansa nähtävästi eräänä syynä oli ollut liminkalaisten suuret nautintaoikeudet erämaissa. Esimerkiksi Tyrnävälle ensimmäinen vakituinen asukas Hannu Kaakinen asettui 1540-luvulla.<ref>Luukko 1954 s. 341</ref>