Ero sivun ”Puukko” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Katso myös: Lisätty fileerausveitsi Kts. myös -kohtaan.
Tarkennuksia, lisäyksi.
Rivi 6:
Erotukseksi muista veitsistä, suomalaisen puukon yhteydessä karaa kutsutaan ruodoksi ja päätä tavallisesti kahvaksi. Ilmaus ''yksiteräinen'' kertoo, että terän toinen reuna on teroittamaton erotukseksi esimerkiksi [[tikari|tikarista]].
 
Puukolla veistetään ja vuollaan, kairataan ja kaiverretaan, nyljetään riistaeläimiä ja perataan kalaa, paloitellaan saalista. Taitava käyttäjä tuottaa sillä kauniisti leikattuja käyttöesineitä, morsiuslahjojakin.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Eräelämän perinteitä | Tekijä=Sakari Pälsi | Selite=1.painos | Vuosi=1944 | Julkaisija=WSOY, Porvoo | Kieli={{fi}} | Sivu=150 }}</ref> [[retkeily|Retkeilijä]] voi puukollaan mm. sytyttäät nuotion, rakentaa tarvittaessa yöpimissuojan, ruokailla ja päästä avannosta.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Suuri retkeilykirja | Tekijä=Olli Aulio | Selite=9.painos | Vuosi=2008 | Julkaisija=Gummerus, Jyväskylä | Kieli={{fi}} | Sivu=48 }}</ref>
 
Puukko on esimerkiksi rakennusmiesten, puuseppien ja [[retkeily|eränkävijöiden]] suosima [[työkalu]]. Puukkoa käytetään myös [[ase|teräaseena]] ja se on nykyisin myös keräilyesine.
 
==Historia==
Puukko on kehittynyt yleistyökaluksi, jota käytetään muun muassa puuntyöstöön, [[teurastus|teurastukseen]] ja [[kala]]nkäsittelyyn. Sen pituus niin terän kuin kahvan osalta on nykyisin noin kämmenen levyinen.
 
==Puukko-nimen etymologia==
Rivi 53 ⟶ 50:
==Puukkotyyppejä ja -malleja==
 
===PuhekielinenYleinen jaottelu===
Puhekielessä on puukolle muodostunut useita lähinnä tyypillistä käyttöä kuvaavia nimityksiä, kuten esimerkiksi metsästyspuukko, kalapuukko jneja niin edelleen. Nämä eivät useinkaan ole tarkkoja ja vakiintuneita määritelmiä.{{lähde}} Esimerkiksi yleispuukko, on yleisesti käytetty nimitys, kun tarkoitetaan tavallista puukkoa.
 
Toinen esimerkki on nimitys kalapuukko, sellainen saattaa olla varta vasten tehty kalastuskäyttöön, jolloin sen materiaalit ja muotoilu tukevat kalojen avaamista ja jopa perkaamista. Monesti kuitenkin kyseessä on vain tavallinen puukko, jota omistaja käyttää kalastaessaan ja tällöin kalapuukoksi nimittää.
 
Puukkojen kaupallistumisen myötä on kauppoihin ilmestynyt lukematon määrä lähinnä metsästäjille ja kalastajille suunnattuja veitsiä, joita markkinoidaan puukkoina, vaikka ne muodoiltaan vastaavat enemmän Pohjois-Amerikkalaisia ja Keski-Eurooppalaisia veitsiä, kuin puukkoa.
 
*'''Yleispuukko''' kts. puukko.
*'''Vuolupuukko''' Tavallinen terävä sitkeän kovalla terällä varustettu puukko.
*'''Nikkarinpuukko''' Joitakin tavanomaista kapea- ja lyhytteräisempiä vuolupuukkoja kutsutaan myös nikkarinpuukoiksi{{Kenen mukaan}}. Nimitys juontuu ruotsin kielen sanasta ''snickare'', suomeksi puuseppä.
*[[Metsästyspuukko]] tai -veitsi
*[[Partiopuukko]] Eräitä Suomen Partiolaisten käyttämiä puukkomalleja kutsutaan partiopuukoiksi.
Rivi 63 ⟶ 65:
*'''Junki''' kts. Kaksineuvoinen, kaksihelainen.
 
===HistoriallinenHistoriallisia jaottelumalleja===
Ysein paikkakuntansa mukaan nimettyjä.
 
*[[Rautalammin puukko]]
*[[Vöyrin puukko]]
*[[Tommi-puukko]], eli Kainuun puukko
 
===Muita puukkotyyppejä===
Rivi 75 ⟶ 79:
*[[Unna-niibas]] Vuolemista varten Lapissa on kehittynyt leukua pienempi puukko, jota kutsutaan saamen kielessä nimellä unna-niibas, "pieni puukko". Käyttöominaisuuksiensa ja muotoilunsa puolesta unna-niibas on puukon kaltainen.
 
===Finski nož===
[[Venäjän keisarikunta|Venäjällä]] kehitettiin 1900-luvun alussa suomalaisesta puukosta oma mallinsa, joka edelleen kutsutaan suomalaiseksi veitseksi (''finski nož'' tai ''finka''). Venäläinen malli eroaa suomalaisesta puukosta siten, että siinä on yleensä sormisuoja eli väistin, joka perinteisessä puukossa ei ole.
 
Rivi 86 ⟶ 90:
*[[Väkipuukko]]
*[[Fileerausveitsi]]
*Kovelo
 
==Aiheesta muualla==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Puukko