Ero sivun ”Kielin matruusikapina” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Kapinan tausta: kieliopillisia korjauksia
Rivi 4:
==Kapinan tausta==
[[kuva:Bundesarchiv Bild 146-1976-067-10A, Matrosen-Aufstand.jpg|300px|thumb|Protesti [[Wilhelmshaven]]issa [[1917]].]]
[[Skagerrakin taistelu]]n jälkeen [[Saksan keisarikunnan laivasto]]n lippulaivat oli määrätty passiiviseen palvelukseen satamissa. Useat upseerit ja miehistön jäsenet olivat vapaaehtoisesti siirtyneet palvelemaan sukellusveneille ja kevyemmillä aluksille, sillä niillä oli vielä käyttöä [[ensimmäinen maailmansota|sodassa]]. Taistelulaivojen vaatimien jäljelle jääneiden miehistön jäsenten moraali ja kuri laski väistämättömästi. Toinen päivä elokuuta 1917 noin 350 [[taistelulaiva]] ''[[Prinzregent Luitpold]]in'' mieshistön jäsentä esitti protestin [[Wilhelmshaven]]issa. Kaksi protestin johtajaa teloitettiin ja muut lähetettiin vankilaanvangittiin. Seuraavina kuukausina useat taistelulaivojen miehistöt perustivat salaisia neuvostoja.<ref>{{cite book|first=David|last=Howarth|pages=158-159|title=The Dreadnoughts|ISBN=7054 0628}}</ref>
 
Keisarillisen laivaston komento amiraali [[Franz von Hipper]]in komennossa alkoi, ilman lupaa, suunnitella laivaston lähettämistä viimeiseen taisteluun [[Englannin kanaali]]ssa. Laivastokäsky 24. lokakuuta 1918. ja sitä varten tehdyt valmistelut saivat sotaan väsyneet ja huonosta moraalista kärsivät matruusit kapinoimaan. Kapinoivilla matruuseilla ei ollut aikomusta tulla turhaan uhratuksi sodan viime hetkillä. He myös uskoivat uuden rauhaa etsivän demokraattisen hallituksen uskottavuuden romahtavan, mikäli laivasto suorittaisi hyökkäyksen.<ref name="revo">Dirk Dähnhardt: ''Revolution in Kiel.'' 1978.</ref>