Ero sivun ”Jäähyväiset presidentille (elokuva)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
lisätään
Rivi 26:
| amg =
}}
'''''Jäähyväiset presidentille''''' on [[Matti Kassila]]n ohjaama suomalainen jännitys- ja toimintaelokuva vuodelta 1987. Elokuva perustuu [[Pentti Kirstilä]]n [[Jäähyväiset presidentille|samannimiseen jännitysromaaniin]]. Elokuva on jälkiklassisesta [[Hollywood]]-elokuvasta vaikutteita saanut jännityselokuva, jonka pääosaa näyttelee hyisen vähäeleisesti [[Hannu Lauri]].
 
==Juoni==
Elokuvan päähenkilö on tasavallan presidentin murhaa suunnitteleva tamperelainen asehullu tarjoilija Asko Mertanen ([[Hannu Lauri]]). Mertasen naisystävä on tarjoilija Eeva-Maria, jonka Mertanen haluaa todistajaksi tilanteeseen, jossa hän harjoittelee ampumalla elävään maaliin. TyössäänKatkeroitunut hänMertanen näkee työssään, Omituisia ammuskelutapauksia tutkiva komisario [[Laurikuinka Hanhivaara|Hanhivaara]]kaupungin ([[Anttija Litja]])rakennusliikkeen onnistuupomot pääseemäänjuhlivat hänen"meidän jäljilleenrahoilla".
 
Tarinan alussa poliisi tutkii naistarjoilijan kuolemaa, ja siinä yhteydessä kuulustellaan Eeva-Mariaa. Samalla poliisi osuu ensimmäisen kerran Mertasen nimeen. Useat tapahtumat saavat hänen kauttaa yhteyden, ja näin omituisia ammuskelutapauksia tutkiva komisario [[Lauri Hanhivaara|Hanhivaara]] ([[Antti Litja]]) onnistuu pääseemään hänen jäljilleen.
 
==Tuotanto==
Elokuva kuvattiin kesällä 1986 [[Helsinki|Helsingissä]] sekä, [[Tampere]]ella ja Tampereen lähiseuduilla. Mertasen roolin näyttelee [[Hannu Lauri]], ja [[Tarmo Manni]] tekee [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosta]] muistuttavana kaljupäisenä presidenttinä tekee [[Tarmo Manni]] viimeisen elokuvaroolityönsä.<ref name=taustaa>{{Elonet|101280}} Taustaa, viitattu 23.1.2014</ref>
 
Presidentti Kekkonen kuoli elokuvanteon aikana, ja Kassila oli jopa sitä mieltä, ettei elokuvaa voida jatkaa. Jo aiemmin, maaliskuussa 1986, oli tapahtunut Ruotsin pääministeri [[Olof Palme]]n murha, js kuvausten aikana sattui [[Mikkelin panttivankidraama]].<ref name=taustaa/>
Rivi 38 ⟶ 40:
Elokuvan oikeudet ovat tuotantoyhtiö [[Skandia-filmi]]n konkurssipesällä, ja siksi sitä on esitetty vain harvakseltaan.<ref name=seppala225>Seppälä s. 225</ref>
 
Jarkko Seppälä kirjoittaatoteaa Kassilan uraa käsittelevänkäsittelevään teoksenteokseen ''[[Elokuvat kertovat, Matti Kassila]]'' elokuvaakirjoittamassaan käsittelevässä artikkelissaanartikkelissa, että elokuva on jäänyt vaille ansaitsemaansa huomiota. Sen katsojamäärät jäivät aikanaan vähäisiksi. Lauri sai kuitenkin [[Jussi (palkinto)|Jussi-palkinnon]] roolisuorituksestaan Asko Mertasena, jonka hahmoa luonnehditaan karismaattiseksi ja jopa yhdeksi Suomen elokuvahistorian pelottavimmista.<ref name=seppala225/>
 
Seppälä näkee Mertasta ajavana motiivina herravihan, mutta sinänsä elokuva ei käsittele politiikan ja yritysmaailman lehmänkauppoja. Se on hänen mukaansa avain koko elokuvan ymmärtämiselle. Hän rinnastaa Mertasen [[Lalli]]in, perinteen mukaan [[piispa Henrik]]in tappaneeseen talonpoikaan. Tosin Lallin teko on yksilötason kosto, jollainen Mertasen suunnitelma ei ole. Mertasen tekoa Seppälä luonnehtii kollektiiviseksi siinä mielessä, että teollaan Mertanen uskoo saavansa korruption aikakauden päättymään.<ref name=seppala226–227>Seppälä s. 226–227</ref>
==Arviot==
 
==Arviot==
Aikalaisarvioissa elokuvalle annettiin sekä kiitosta että kritiikkiä. [[Sakari Toiviainen]] (Ilta-Sanomat) piti elokuvaa harvinaisuutena: "hyvin tehty toimintaelokuva supisuomalaisessa ympäristössä supisuomalaisin ihmisin". Samoin [[Erkka Lehtola]]n (Aamulehti) mielestä elokuva oli ammattitaitoisesti tehty, mutta hän löysi kuitenkin kritisoitavaa yhteiskunnallisen viitetaustan puuttumisesta. Pentti Stranius (Kansan Ääni) piti murhaajan hahmoa liian ilmeisenä, kliseisenä, kun taas [[Heikki Eteläpää]]n (Uusi Suomi) mielestä Hannu Laurin roolisuoritus murhaajana oli karismaattinen.<ref>{{Elonet|101280}} Lehdistöarviot, viitattu 23.1.2014</ref> [[Arto Pajukallio]] antaa myöhemmässä arviossaan dialogille luonnehdinnan "väkinäisen makuinen".<ref name=tvm>AP: ''Jäähyväiset presidentille'', Päivän elokuvia, Tv-maailma, 3/2014 sivu 13</ref> Pertti Avola (Helsingin Sanomat), toteaa että tarina on ajan myötä saanut valitettavasti uskottavuutta<ref name=HSE>Pertti Avola, Tähtäimessä Kekkosen näköinen presidentti, Tv & radio, Helsingin Sanomat 23.1.2013, sivu B 17</ref>.