Ero sivun ”Soukka” versioiden välillä

17 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
p (Botti poisti 2 Wikidatan sivulle d:q7564142 siirrettyä kielilinkkiä)
1960-luvun lopulla kartanot myivät peltoalueen eteläpuoliset metsät rakennusliikkeille. Solmittiin aluerakennussopimus, jonka mukaisesti kaupunki rakensi kunnallistekniikan ja aluerakentajat asunnot ja liikehuoneistot.<ref>[http://www.soukanhuolto.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=63&Itemid=89 Soukan Huolto 40 v]</ref> Syntyneen lähiön eteläosaa kutsuttiin Ala-Soukaksi ja pohjoisosaa Ylä-Soukaksi. Ala-Soukan palveluihin kuuluivat urheilukenttä ja kaksikerroksinen liikerakennus, jossa toimivat kirjasto, työväenopisto ja Elanto. Ylä-Soukkaan nousi ensin Yläkartanontien pohjoispuolelle pienempi liikerakennus, jossa oli HOKin ruokakauppa, kioski, pesula ja seurakuntasali. Yläkartanontien eteläpuolelle nousseeseen isompaan ostoskeskukseen tuli sitten enemmän palveluita, muun muassa kangaskauppa, kirjakauppa ja kolme pankkikonttoria sekä kaksi ruokakauppaa.
 
Kansakoulu, nykyinen [[Soukan koulu|Kansakoulu]] valmistui 1971 jokseenkin keskelle Soukkaa.<ref name="SS">[http://www.tietotori.fi/Soukka/Soukka%20Julkiset/I001FD07C?templates=upotetut_tiedotteet&alasivu=julkiset Soukka] Espoon kaupunkipolut</ref> Ensimmäisinä vuosina rinnakkaisluokkia oli jopa H-kirjaimeen asti. Koulua laajennettiin parakkikoululla. Koulun itäpuolelle tehtiin urheilukenttä ja länsipuolelle pururata. Siitä länteen jatkui Puropuiston virkistysalue.
 
Oppikouluun soukkalaislapset ja -nuoret kulkivat [[Kaitaan koulu ja lukio|Vapaaniemen yhteiskouluun]] (nyt, Kaitaan lukio) asti, kunnes lähiön pohjoispuolelle nousi [[Espoonlahden lukio|Espoonlahden yhteiskoulu]]n uusi rakennus, johon muutti TöölönHelsingin Yhteiskoulusuomalainen Helsingistäyksityislyseo.
 
Veikko Martikaisen suunnittelema kappeli valmistui kansakoulunkoulun viereen vuonna 1978.<ref name="SS"/>
 
== Lähteet ==
24 978

muokkausta