Ero sivun ”Metrojupakka” versioiden välillä

[[Uudenmaan lääni]]nhallitus antoi lokakuussa vuonna [[1981]] lausunnon, jonka mukaan [[helsinki|Helsingin]] entinen kaupunginjohtaja [[Teuvo Aura]], metrotoimiston[[metrotoimisto]]n johtaja [[Unto Valtanen]] ja [[metrotoimikunta]] olivat ylittäneet toimivaltansa[[toimivalta]]nsa ja laiminlyöneet velvollisuutensa metron rakentamiseen liittyvissä asioissa.<ref name="kronikka"></ref> 9. elokuuta Helsingin kaupunginhallitus pidätti Valtasen heti virastaan.

Unto Valtanen pidätettiin epäiltynä lahjusten[[lahjus]]ten vaatimisesta Siemensiltä. Tammikuussa vuonna [[1983]] Helsingin kaupungin virallinen syyttäjä, 1. [[kaupunginviskaali]] [[Jorma Uski]] aloitti [[poliisi]]tutkinnat metrosotkuista. Helsingin kaupunginvaltuuston valiokunnan johtajan [[Harri Holkeri]]n 15-henkisen ryhmän tuli selvittää, oliko metron rakentamisessa toimittu kaupungin edun vastaisesti ja mihin toimenpiteisiin kaupungin tulisi ryhtyä. Valiokunnan toiminta kesti vuoden ajan. Metrotoimiston johtajan Unto Valtasen osalta ratkaisevaksi koko jutun käsittelyn aikana muodostui kysymys siitä, oliko hän [[virkamies]] vai työsuhteessa Helsingin kaupunkiin.<ref name="kronikka"></ref>

Helmikuussa Helsingin kaupunginhallituksen 17 jäsentä, muun muassa kaupunginjohtaja Raimo Ilaskivi, neljä metrotoimikunnan jäsentä, Unto Valtanen, Teuvo Aura ja kaupungin rahoitusjohtaja [[Erkki Linturi]], saivat syytteet virkavirheestä. Helsingin [[raastuvanoikeus]], jonka istunto pidettiin [[säätytalo]]ssa, totesi, että vuonna [[1976]] metrotoimikunta oli allekirjoittanut [[Strömberg]]in ja [[Valmet]]in perustaman ''[[Metrovaunut-yhtiönyhtiö]]n'' kanssa sopimuksen, joka koski kolmentoista kuusivaunuisen metrojunan valmistamista Suomessa. Kauppahinta oli 345 miljoonaa [[markka]]a. Kauppa tehtiin metrotoimikunnan päätöksellä ohi kaupunginvaltuuston ilman tarjouskilpailua, ja asiakirjat julistettiin salaisiksi.<ref name="yle"></ref>

Oikeudenkäyntisarjan lopputuloksena kaikki syytteet hylättiin. Metrotoimiston lahjusepäilyt johtivat [[oikeuskansleri]] [[Kai Korte|Kai Kortteen]] toimesta erilliseen oikeuskäsittelyyn, jossa [[Korkein oikeus (Suomi)|korkein oikeus]] totesi vuonna [[1985]] useiden henkilöiden syyllistyneen lahjusten ottoon. Vuonna [[1987]] metrotoimiston johtajan virasta pidätetty Unto Valtanen tuomittiin lahjusten ottamisesta Siemensiltä, ja hän sai yhdeksän kuukauden ehdottoman vankeustuomion. Oikeus katsoi päätöksessään Valtasen kaupungin virkamieheksi. Muiden kohdalla syytteet hylättiin vanhentuneina.<ref name="kronikka"></ref>