Ero sivun ”Rasismi Suomessa” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Rasismi Suomessa''' on ilmiö, josta ei perinteisesti ole keskusteltu laajasti, ja jota ei ole ennen 1990-lukua juurikaan tutkittu. Usein on ajateltu ettei [[Suomi|Suomessa]] juuri ole ilmennyt [[rasismi]]a, koska maassa ei ole ollut paljon maahanmuuttajia eikä suuria kansallisia vähemmistöjä. Ilmiöistä, jotka monissa muissa maissa on tulkittu rasismiksi on Suomessa puhuttu usein [[syrjintä]]nä, [[Ksenofobia|muukalaispelkona]] tai suvaitsemattomuutena.<ref name="rastas"/><ref name="rastas2">Rastas 2007, s. 122-126.</ref> Kuitenkin esimerkiksi [[Venäjä|venäläisiin]] ja saamelaisiin on kohdistunut pelkoja, joista on tallentunut paljon merkkejä myös kansanperinteeseen ([[ryssäviha]]). 1800-luvulla ruotsalaiset, suomenruotsalaiset ja saksalaiset antropologit leimasivat suomenkieliset suomalaiset alemmaksi mongoliseksi tai ”itäeurooppalaiseksi roduksi”. Suomalaisuudenliiton ''Itämaasta itsenäisyyteen''-kirjassa voi katsoa ''[[kielirasismi]]ksi'' kun [[RKP]]:n [[Nils Meinander]] ([[HS]], 11. maaliskuuta 1994) tunnustaa että "...me ruotsinkieliset siihen aikaan pidimme suomalaisia alempana rotuna ja itseämme huonompina. Kielirajan yli ei juurikaan ollut kanssakäymistä ja avioituminen suomenkielisen kanssa oli munaus. Omaa paremmuuttamme perustelimme rotuopein", mikä todistanee rotusyrjinnällisyyden eläneen nykyaikaan asti. Toisaalta suomalaiset antropologit sovelsivat ulkomailta lainaamiaan hierarkisoivia rotuteorioita saamelaisiin aina 1930-luvulle asti.<ref name="saamelaiset">Isaksson & Jokisalo 1998, s. 143–148.</ref>
Vuonna 1952 ilmestyneessä [[Heikki Waris|Heikki Wariksen]] teoksessa ''Suomalaisen yhteiskunnan rakenne'' kerrottiin suomalaisten kuuluvan kahteen ”valkoisen suurrodun” alarotuun ja että ''”maassamme on ainoastaan kolme, lukumäärältään ja merkitykseltään aivan mitättömän pientä rodullista vähemmistöä”'': mustalaiset, lappalaiset ja juutalaiset, joista mustalaiset ja juutalaiset olivat täysin suomalaiselle rodulle vieraita aineksia.<ref name="rastas"/> Suomalaisissa kouluissa käytettiin aina 1960-luvulle asti oppikirjoja, joiden mukaan ihmiskunta jakautui erilaisiin rotuihin, jotka olivat henkisiltä ominaisuuksiltaan erilaisia. Suomen vanhoista vähemmistöryhmistä tutkimusten mukaan rasismin ja syrjinnän uhreiksi joutuvat erityisesti romanit.<ref name="rastas">{{Verkkoviite | Tekijä=Rastas, Anna | Nimeke=Rasismi: Oppeja, asenteita, toimintaa ja seurauksia | Osoite=http://acta.uta.fi/pdf/Rastas_A1.pdf | Tiedostomuoto=PDF}} Teoksessa Rastas 2007</ref>
| |||