Ero sivun ”Pahoinpitely” versioiden välillä

561 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
→‎Pahoinpitelijän persoona: viitteeksi itse tutkimuksen pääasivu Risen sivuilla + tutkimuksen tekovuosi
(→‎Pahoinpitelijän persoona: ensimmäinen kappale lähteen mukaiseksi, toinen kappale harhaanjohtavana poistettu jälleen kerran)
(→‎Pahoinpitelijän persoona: viitteeksi itse tutkimuksen pääasivu Risen sivuilla + tutkimuksen tekovuosi)
 
== Pahoinpitelijän persoona ==
Helsingin yliopiston psykologian laitoksen vuonna 2007 tekemässä kyselytutkimuksessa, jossa väkivaltarikoksesta tuomittujen ja sittemmin vankilasta vapautuneiden uusintarikollisuutta seurattiin yhden vuoden ajan, saatiin tutkimukseen osallistuneiden yhdeksänkymmenen rikoksesta tuomitun henkilön osalta selville, että pahoinpitelytuomiosta vapautuneista 69 % syyllistyi johonkin uuteen rikokseen yhden vuoden aikana siitä, kun he vapautuivat vankilasta. Uuden rikoksen tehneistä pahoinpitelijöistä 38 % syyllistyi uuteen pahoinpitelyyn.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/ajankohtaista/julkaisut/risenjulkaisusarja/vakivaltarikollistenpersoonallisuuspiirteidenjaattribuutioidenyhteydetrikostenuusimiseen.html | Nimeke = Väkivaltarikollisten persoonallisuuspiirteiden ja attribuutioiden yhteydet rikosten uusimiseen | Tekijä = Taija Stoat & Helinä Häkkänen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Rikosseuraamusviraston julkaisuja 2/2008 | Ajankohta = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Rikosseuraamuslaitos | Viitattu = 23.1.2014 }}</ref> Tästä saatiin selville, että tutkimukseen osallistuneilla pahoinpitelijöillä vaikutti olevan korkea riski uusia väkivaltainen rikoksensa.<ref name=":0" />
 
Rikoksia uusivat väkivaltarikolliset ovat [[persoonallisuus|persoonallisuudeltaan]] vähemmän avoimia uusille kokemuksille ja omille tunteilleen, heillä on heikommat vuorovaikutustaidot ja ovat piittaamattomampia muihin ihmisiin, kuin ne väkivaltarikolliset, jotka eivät tee enää vapauduttuaan rikoksia. Rikoksenuusijoilla on enemmän suuttumuksen kokemuksia ja enemmän vaikeuksia hallita suuttumusta ja [[Impulsiivisuus|impulsiivisuutta]]. Rikoksen uusijoilla on myös useammin [[Psykopaatti|psykopaattisia]] piirteitä, erityisen usein tunnekylmyyttä ja [[Manipulointi|manipulatiivisuutta]]. Ei-uusijat kohdensivat myös syyn tehdystä väkivaltarikoksesta useammin itseensä ja kokivat enemmän syyllisyyttä teostaan kuin uusijat. Erityisesti päärikoksenaan pahoinpitelyrikoksen tehneet tekevät rikoksia todennäköisemmin uudestaan kuin muut. Esimerkiksi [[Henkirikos|henkirikoksen]] tehneillä on huomattavasti alempi 39% riski tehdä taas jokin rikos, verrattuna pahoinpitelijöiden 69:ään prosenttiin.<ref name=":0" />