Ero sivun ”Pahoinpitely” versioiden välillä

527 merkkiä poistettu ,  6 vuotta sitten
→‎Pahoinpitelijän persoona: pois väärät tiedot: tutkimus on kyselytutkimus n=90 eikä tuloksia voi yleistää
p (päivitetty kuollut linkki)
(→‎Pahoinpitelijän persoona: pois väärät tiedot: tutkimus on kyselytutkimus n=90 eikä tuloksia voi yleistää)
 
== Pahoinpitelijän persoona ==
Suomessa pahoinpitelytuomiolta vapautuneista 69 % syyllistyi johonkin uuteen rikokseen. Uuden rikoksen tehneistä pahoinpitelijöistä 38% syyllistyi nimenomaan uuteen pahoinpitelyyn.<ref name=":0" />
 
Vapautunut väkivaltarikollinen, joka syyllistyy uuteen rikokseen tai rikoksiin, tekee sen varsin nopeasti vankilasta vapauduttuaan. Väkivaltarikollisista rikoksenuusijoista 38% teki uuden rikoksen jo kuukauden kuluessa vapautumisestaan. Puolen vuoden sisään jo 86% uusijoista oli tehnyt taas rikoksen. <ref name=":0" />
 
Rikoksen uusijat ovat [[persoonallisuus|persoonallisuudeltaan]] vähemmän avoimia uusille kokemuksille ja omille tunteilleen, heillä on heikommat vuorovaikutustaidot ja ovat piittaamattomampia muihin ihmisiin, kuin ne väkivaltarikolliset, jotka eivät tee enää vapauduttuaan rikoksia. Rikoksenuusijoilla on enemmän suuttumuksen kokemuksia ja enemmän vaikeuksia hallita suuttumusta ja [[impulsiivisuus|impulsiivisuutta]]. Rikoksen uusijoilla on myös useammin [[psykopaatti|psykopaattisia]] piirteitä, erityisen usein tunnekylmyyttä ja [[manipulointi|manipulatiivisuutta]]. Ei-uusijat kohdensivat myös syyn tehdystä väkivaltarikoksesta useammin itseensä ja kokivat enemmän syyllisyyttä teostaan kuin uusijat. Erityisesti päärikoksenaan pahoinpitelyrikoksen tehneet tekevät rikoksia todennäköisemmin uudestaan kuin muut. Esimerkiksi [[henkirikos|henkirikoksen]] tehneillä on huomattavasti alempi 39% riski tehdä taas jokin rikos, verrattuna pahoinpitelijöiden 69:ään prosenttiin.<ref name=":0" />