Ero sivun ”Valkovenäläiset” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+ etninen tausta + pari lähdettä |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{
|
|
| lipun leveys =
| lipun selite =
| kokonaismäärä =10 miljoonaa +▼
| kuvat =
| kuvien selite =
| uskonnot = [[ortodoksisuus]], [[katolilaisuus]]▼
| kielet = [[valkovenäjän kieli|valkovenäjä]], [[venäjän kieli|venäjä]] ▼
| alue1 = {{Valko-Venäjä}}
| määrä1 = 7 957 252 <small>(2009)</small>
| viite1 = <ref name= "Bela-population2009_2"/>
| alue2 = {{Venäjä}}
| määrä2 =
| viite2 =
| alue3 = {{Ukraina}}
| määrä3 =
| viite3 =
| alue4 = {{Kazakstan}}
| määrä4 =
| viite4 =
| alue5 = {{Puola}}
| määrä5 =
| viite5 =
| alue6 = {{Liettua}}
| määrä6 =
| viite6 =
| alue7 = {{Latvia}}
| määrä7 =
| viite7 =
▲| uskonnot = [[ortodoksisuus]], [[katolilaisuus]]
| sukulaiskansat = muut itä[[slaavit]]
| huomautukset =
}}
'''Valkovenäläiset''' eli valkoruteenit on [[ukrainalaiset|ukrainalaisille]] ja [[venäläiset|venäläisille]] lähisukua oleva kansa. Valkovenäläisten etninen perusta pohjautuu eritysesti kolmeen itäslaavilaisen heimoon: [[dregovitšit|dregovitšeihin]], [[krivitšit|krivitšeihin]] ja [[radimitšit|radimitšeihin]]. Näiden ohella balttilaiset [[jatvingit]] mainitaan usein.<ref name="EnnenNeuvostoaikaa"/><ref name="ProjRune-Jatvingit"/>
Kansan enemmistö asuu [[Valko-Venäjä]]n valtiossa, mutta runsaasti valkovenäläisiä on myös muissa entisen [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] maissa, erityisesti [[Venäjä]]llä, [[Ukraina]]ssa, [[Kazakstan]]issa, [[Puola]]ssa (Bialystokin provinssi), [[Liettua]]ssa ja [[Latvia]]ssa. Maastamuuton tuloksena heitä asuu myös [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]], [[Kanada]]ssa ja [[Israel]]issa.
==Historia==
[[Kuva:Belarusians in Belarus 2009.png|thumb|left|250px|Valkovenäläisten osuus väestöstä Valko-Venäjällä vuoden 2009 väestönlaskennassa.]]▼
[[tiedosto:Південні білоруси з Століна.jpg|220px|thumb|vasen|Valkovenäläisiä kansallisasuissa vanhassa valokuvassa.]]
Valkovenäjä terminä esiintyi ensimmäistä kertaa 1200-luvulla. Valkoiseen viittava nimi tulee sanasta ''Bela'', joka tarkoittaa valkoista tai vapaata. Nykyiset velkovenäläiset polveutuvat Valko-Venäjän länsiosien alueelle 500- 700-luvuilla asettuneista slaaviheimoista, joita olivat [[dregovitšit]], [[krivitšit]] ja [[radivitšit]]. Etenkin luoteessa slaavit sekoittuivat myös paikallisiin [[baltit|baltteihin]]. Valkovenäläisen kulttuurin juuret löytyvät [[Kiovan Venäjä]]n valtiosta, ja etenkin sen alaisesta [[Polotskin ruhtinaskunta|Polotskin ruhtinaskunnasta]]. Keski-ajalla velkovenäläisistä käytettiin nimitystä ruteenit ja litvinit, joista jälkimmäisellä viitattiin myös [[liettualaiset|liettualaisiin]], jotka hallitsivat suurta osaa Valko-Venäjästä [[Liettuan suuriruhtinaskunta|Liettuan suuriruhtinaskunnan]] kautta 1200- ja 1500-luvuilla. Liettuan suuriruhtinaskunnassa kehittyi myös ruteenin kieli, josta myöhemmin muodostui nykyinen valkovenäjän kieli.<ref name="EGE">{{Kirjaviite | Tekijä = Jeffrey E. Cole | Nimeke = Ethnic groups of Europe : an encyclopedia | Vuosi = 2011 | Luku = | Sivu = 43-46 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = ABC-CLIO | Tunniste = ISBN: 978-1-59884-302-6 | Kieli = {{en}} }}</ref>
[[Lublinin unioni]]n myötä vuonna 1569 Liettuasta ja siten nykyisestä Valko-Venäjästä tuli osa [[Puola-Liettua]]a. Puolan myöhemmissä jaoissa he päätyivät puolestaan [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] ja [[Katariina Suuri|Katariina Suuren]] alaisuuteen. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] melskeessä valkovenäläiset saivat ensimmäistä kertaa myös oman valtion, [[Valko-Venäjän kansallinen tasavalta|Valko-Venäjän kansallisen tasavallan]], joka oli tosin saksalaisjoukkojen miehittämä. Sen korvasi sittemmin Neuvostoliittoon kuulunut [[Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta]]. Kun Venäjä romahti ja tilalle asettui [[Neuvostoliitto]], valkovenäläiset olivat vaarassa menettää kultuurillisen identiteettinsä. Propagandassa valkovenäläiset esitettiin usein takapajuisina maalaisina, jotka puhuivat ja kirjoittivat "vääränlaista" venäjän kieltä. Venäjä korvasikin valkovenän kielen suurilta osin käytöstä 1900-luvun loppupuoleen mennessä. [[Riian sopimus|Riian sopimuksella]] 1921 Valko-Venäjän länsiosat liitettiin Puolaan, mutta [[toinen maailmansota|toisessa maailmansodassa]] Neuvostoliitto miehitti alueen jälleen vuonna 1939. Toinen maailmansota teki valtavaa vahinkoa alueella. Maa menetti kolmanneksen väestöstään ja monet kylät ja kaupungit tuhoutuivat. Väestö kasvoi takaisin sotaa edeltäneisiin lukemiin vasta 1980-luvulla.<ref name="EGE" />
Valko-Venäjä itsenäistyi joulukuussa 1991. Valtaan vuonna 1994 noussut [[Aljaksandr Lukašenka]] on hallinnut maata osin yksinvaltiaan ottein ja hän on myös lähentänyt suhteita Venäjään. Nykyistä hallintoa on syytetty muun muassa ihmisoikeusrikkomuksista.<ref name="EGE" />
==Kulttuuri==
▲[[Kuva:Belarusians in Belarus 2009.png|thumb
Kuten muutkin itäslaavit, suuri osa valkovenäläisistä on perinteisesti kuulunut [[ortodoksinen kirkko|ortodoksiseen kirkkoon]]. Kirkko käyttää myös [[muinaiskirkkoslaavi]]a ja valkovenäjää kirjoitetaan [[kyrilliset aakkoset|kyrillisin kirjaimin]]. Myös [[katolilainen kirkko]] sai jalansijaa valkovenäläisten keskuudessa Puolan valtakaudella. Osa erityisistä valkovenäläisistä kulttuurin piirteistä on säilynyt näihin päiviin saakka. Etenkin maaseudulla asutaan edelleen osittain perinteisissä asumuksissa. Valkovenäläiset viettävät [[Maslenitsa]]a ja [[Kupalan yö]]tä.<ref name="EGE" />
==Lähteet==
| |||