Ero sivun ”Hankkija” versioiden välillä

178 merkkiä lisätty ,  5 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
'''Hankkija Oy'''<ref>[http://www.agrimarket.fi/main.cfm?iA=2008938 Hankkija-Maatalous Oy muuttuu Hankkija Oy:ksi] Lehdistötiedotteet, Agrimarket</ref>on [[tanska]]laisen DLA-konsernin (60 %) ja [[Suomi|suomalaisen]] [[S-ryhmä|Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan]] (40 %) omistama [[maatalous]]alan yhtiö.<ref>[http://www.agrimarket.fi/main.cfm?iA=2004905 SOK myy 60 prosenttia Hankkija-Maataloudesta tanskalaiselle DLA-konsernille] Lehdistötiedotteet, Agrimarket</ref>
 
Alkuaan ''[[Keskusosuusliike Hankkija]]'' perustettiin 1905. [[Novera]]-nimiseksi muuttunut Hankkija ajautui lopulta konkurssiin lamavuonna 1992.
 
Hankkija perustettiin Suomen osuustoimintaväen ponnistelujen tuloksena tarkoituksenaan palvella [[maatalous|maataloutta]]. Tuolloin Suomen maataloustarvikkeiden kauppaa harjoittivat pelkästään yksityiskauppiaat, joiden menettelytavoissa ja taidoissa yleisesti havaittiin olevan parantamisen varaa. Maatalouskaupan haasteita olivat kauppa velaksi ja laatukysymykset. Erityisen ongelmalliseksi koettiin siemenviljan kauppa, jossa laatuseikat nousivat pinnalle. Maanviljelijät liittyivät yhteen ja harjoittivat yhteisostoja [[maamiesseura|maamiesseurojen]], [[osuuskassa|osuuskassojen]] sekä [[meijeri|meijereiden]] kautta. Mallina yhteistoiminnasta oli hankittu ulkomailta lähinnä osuustoiminta-aatteen harjoittajien piiristä.
==Pellervon Välitysliike==
 
Hankkijaa edeltänyt pysyvä yhteistyöjärjestely oli [[Pellervon Välitysliike]], joka toimi vuodesta 1901 vuoteen 1905, jolloin se lopetettiin kannattamattomana. Se ei perinyt kuin puolesta prosentista kahteen prosenttiin välityspalkkiota, minkä vuoksi sen uskottiin olevan hintakilpailukykyisin maatalouskaupan alalla. Ensimmäinen vuosi oli tappiollinen tuottojen ollessa 5 000 markkaa ja kulujen 15 000 markkaa. Vaikeudet jatkuivat eikä [[Pellervo-Seura]] halunnut enää maksaa Pellervon Välitysliikkeelle tukea.
 
Pellervon Välitysliikkeen toimialaan kuuluivat muun muassa [[vehnä]]nleseet, rehu[[vehnä]]jauhot, muut [[väkirehu]]t, [[kainiitti]], [[tuomaskuona]], [[luujauho]], [[chilensalpietari]], muut [[keinolannoite|keinolannoitteet]], [[siemenvilja]], [[heinänsiemen|heinänsiemenet]], [[olki|oljet]], [[peruna]]t, meijeritarpeet, jauhot, suolat, [[lamppuöljy]], [[työkalu]]t, [[rauta]], [[naula]]t ja [[hevosenkenkä|hevosenkengät]]. Pellervon Välitysliike oli aloittanut toimintansa marraskuussa 1901 ja sen johtajaksi oli valittu [[Pääskylahden maanviljelyskoulu]]n johtaja [[Benjamin Alfthan]].
 
Tarve kuitenkin oli edelleen olemassa ja perustettava Hankkija keskittyikin [[viljansiemen|viljansiementen]] kauppaan, minkä vuoksi se otti tunnuslauseekseen ''Tutkittu-tarkastettu-taattu'', mistä peräisin ovat Hankkijan liikemerkin kolme väkästä. 1901 Suomessa säädetty [[osuustoimintalaki]] oli jo kuitenkin mahdollistanut osuuskuntien perustamisen jo Pellervon Välitysliikkeen perustamisen aikana, joten [[Pellervo-Seura]]ssa ei pidetty välttämättömänä sitä, että juuri sen pitäisi harjoittaa siemenkauppaa.
 
Uudellamaalla ruotsinkieliset suurviljelijät olivat perustaneet maatalouden hankintojaan varten ''Suomenmaan kulutusyhdistys [[Labor]]in'' jo 1897, jonka sääntöjä olisi pitänyt muuttaa [[kansanvaltainen|kansanvaltaisemmiksi]], jotta se olisi soveltunut suomenkielisten maanviljelijöiden tarpeisiin.
 
==Keskusosuusliike Hankkija r.l.==
===Perustaminen===
KOL Hankkija perustettiin 17. tammikuuta 1905 kokouksella, ja se aloitti toimintansa 16. maaliskuuta 1905. Sen perustivat 18 osuusmeijeriä[[osuusmeijeri]]ä, 27 osuuskassaa[[osuuskassa]]a ja kaksi muuta osuuskuntaa[[osuuskunta]]a. Vaikka Pellervo-Seuraan kuuluivat osuuskaupat, niitä ei ollut perustajajäsenissä, koska Hankkija oli suunnattu teollisuuskulutustavaroiden jakelun sijaan maanviljelijäväestön elinkeinonharjoittamisen tarpeisiin. [[Hannes Gebhard]] näki nämä kaksi asiaa erillisinä.
 
Niin kuin Pellervon Välitysliikkeenkin, myös Keskusosuusliike Hankkijan johtajaksi tuli [[Benjamin Alfthan]], jota avusti kassanhoitaja Emmi Jaeckel. Hankkijan konttori tuli [[Nikolainkatu]] 13:een, joka muuttui Suomen itsenäistyttyä Snellmaninkaduksi. Hankkijan ensimmäinen varasto tuli Malmille Helsinkiin, jonka lisäksi perustettiin kuusi sitä pienempää aluevarastoa eri puolille Suomea. 1919 Hankkija ostettuaan Nikolajeffin[[Nikolajeff]]in veljesten 1913 rakennetun talon, muutti se pääkonttorinsa Salomonkadulle, mitä ennen se oli vuokrannut tiloja Esplanadilta[[Esplanadi]]lta.
 
===Teknillinen Hankkija===
HankkijaHankkijan ydin oli Pellervon Välitysliikkeenä alkanut [[Maatalous-Hankkija]], mutta se tarvitsi pian rinnalleen myös [[Teknillinen Hankkija|Teknillisen Hankkijan]], joka vastasi Suomen maatalouden varustamisesta meijerein laitemyyntinä ja laiteasennuksina ulkomailta tuodulla tekniikalla. Yhdessä [[Pellervo-Seura]]n kanssa Hankkija pystytti [[Kuopion maatalousnäyttely]]un 1906 mallimeijerin, joka tavallaan oli Teknillisen Hankkijan alku. 1916 Hankkija perusti sähköosaston 1916.
 
1926 Hankkija toimitti laitteet 66 meijeriin. Kun meijerit tarvitsivat sähköä, ryhtyi Hankkija sähköurakoimaan maaseudulla kylien sähköistämiseksi.
 
===Aluekonttorit===
Hankkijan jäsenmäärä ei lisääntynyt nopeasti eikä osuuspääoma. 1908 huomattiin, että Hankkijan toimintaan nähden sen oma pääoma oli vähäinen. Tämän ongelman poistamiseksi perustettiin [[rahoitusyhtiö]] [[Osakeyhtiö Pääomanhankkija]], jonka osakepääoma, 50 000 markkaa, lainattiin Keskusosuusliike Hankkijalle. Järjestely purettiin vasta 1941. 1908 Helsingistä lähtöisin oleva Hankkija perusti sivu- ja aluekonttorialuekonttorit Pietariin[[Pietari]]in 1908, jossa se toimi vuoteen 1918, Kuopioon ja Viipuriin[[Viipuri]]in.
 
Kaksi vuotta myöhemmin aluekonttorit perustettiin myös Turkuun ja Tampereelle 1911. Poriin perustettiin aluekonttori 1914, Jyväskylään 1915, Joensuuhun ja Sortavalaan[[Sortavala]]an 1916, Haminaan ja Helsinkiin 1917, Hämeenlinnaan 1919, Savonlinnaan ja Mikkeliin 1920, Lahteen, Porvooseen ja Rovaniemelle 1921, Kotkaan ja Iisalmelle 1923 sekä Kokkolaan 1927.
 
Pietarin 1908 avatun ja 1918 suljetun konttorin jatkoksi Hankkija perusti konttorit Berliiniin[[Berliini]]in 1918 ja 1919 [[New YorkiinYork]]iin. Berliinin konttori suljettiin 1920 ja New Yorkin 1921.
 
Vaikka Hankkija alkoi siemenkaupalla, sen laadun takaamisella, jo vuoteen 1910 mennessä sen suurimmat tuoteryhmät olivat lannoitteet ja väkirehut[[väkirehu]]t. Lannoitteista ja väkirehuista kertyi noin 60% koko myynnistä. Ensimmäisen maailmansodan alkuun mennessä myynti kaksinkertaistui ja myynnin jakauma tasapuolistui.
 
===Varustamotoiminta===
 
Käydäkseen halkokauppaa Pietariin Hankkija osti laivoja 1917. Niiden avulla oli tarkoitus vielä halkoja[[halko]]ja Saimaata[[Saimaa]]ta pitkin Pietariin, mutta toimintaa ei onnistuttu edes aloittamaan, koska [[Venäjän vallankumous]] ja [[Suomen itsenäistyminen]] estivät halkokaupan Venäjän keisarikunnan valtionlaitoksille.
 
===Kasvinjalostus===
Vuotta ennen ensimmäistä maailmansotaa, 1913, Hankkija aloitti [[Hattula]]ssa kasvinjalostustoiminnan senaattori [[Alfred Oswald Kairamo]]n [[Ellilän kartano]]lla. [[Kasvinjalostus]] toimi Ellilän kartanolla vuoteen 1916, jolloin Hankkija siirsi sen [[Rosendalin kartano]]lle, jota alettiin kutsua [[Tammiston koetila]]ksi. Kasvinjalostus hidastui jonkin verran, mutta laajeni ja pääsi käytiin 1920-luvulla. Hankkijan siemenkeskus valmistui Tampereelle 1920, joka auttoi omien kasvinjalosteiden kauppaa siementen sopimusviljelynä[[sopimusviljely]]nä, jonka Hankkija oli aloittanut jo 1912.
 
Tammiston koetilan jälkeen Hankkija siirsi kasvinjalostuksen [[Anttilan koetila]]lle, joka oli ostettu 1942 [[Hyrylä]]stä. [[Liedon keskustaimisto]] ostettiin 1945 ja 1964 [[Nikkilän koetila]] [[Kangasala|Kangasalta]].
 
1920-luvulla johtajaksi tuli [[Taavi Arola]], joka sekä keskittyi aikaisempaa enemmän liiketalouteen, mutta hyväksytti paljon päätöksiä hallintoneuvostolla luottamuksen aikaansaamiseksi linjauksiinsa. 1928 oli Hankkijalle erityisen kannattava vuosi: 337 000 000 markan liikevaihdolla saavutettiin 7 000 000 markan tulos. Samaan Hankkija pystyi seuraavan kerran 1930-luvun laman vuoksi vasta 1937.
 
===Maatalouskoneenrakennus ja maatalouskonekauppa===
 
Hankkija osti konepajan[[konepaja]]n 1918. Siitä tehtiin 1920 [[Maanviljelyskonetehdas]] Oy, myöhemmin [[MKT-tehtaat Oy]]. Tehdas aloitti maatalouskonevalmistuksen [[Sato]]-[[kylvökone]]eella 1921 ja Esa-[[puimakone]]ella. Tehdas paloi 1925, mutta se rakennettiin uudelleen. Hankkija oli osallistunut ensimmäisen suomalaisen traktorin[[traktori]]n, [[Kullervo (traktori)|Kullervo-moottori(auran)vetäjän]] kehittelyyn, mutta siitä ei tullut menestystä ulkomaisen kilpailun vuoksi.
Hankkija myös myömöi koneita, mm. [[Oliver]]-traktoreita ja sodan aikana niihin Otso-puukaasuttimia. Toisen maailmansodan jälkeen traktorit olivat bensiini- tai petrolikäyttöisiä[[petroli]]käyttöisiä. Hankkija myi ensimmäiset dieselmoottoriset[[diesel]]moottoriset traktorit 1950-luvulla. Vuonna 1961 Hankkija sai [[Korpivaara (yritys)|Korpivaara Oy]]:ltä brittiläisten [[Massey-Ferguson]] -traktorien edustuksen ja luopui samoihin aikoihin saksalaisten [[Porsche (traktori)|Porsche]]-traktorien maahantuonnista.
 
Hankkija möi 1950-luvulla Suomessa ensimmäiset (itsekulkevat) [[Massey-Harris]] -[[leikkuupuimuri]]t, jotka korvasivat vähitellen paikoillaan pysyvät [[puimakone]]eet. Ensimmäiset Rosenlewin[[Rosenlew]]in valmistamat kotimaiset Massey-Ferguson -leikkuupuimurit Hankkija myi 1983.
 
===Rehuteollisuus===
Hankkijan ja SOK:n välirikko kärjistui 1968, jolloin jotkut osuuskaupat lakkasivat jakelamasta Hankkijan tuotteita sen itsensä rinnalla. Varmistaakseen yhteytensä Hankkijaan, maanviljelijät joutuivat perustamaan maatalousosuuskuntien Keskusosuusliike Hankkijaan. Turun maatalousosuuskunta perustettiin 16. tammikuussa 1970. 1971 vuoden lopussa niitä oli jo 74 ja 1984 lopussa 163. Maatalousosuuskuntien jäsenmäärä ylitti 75 000 henkilöjäsentä yhteensä. Tätä vaihetta on sanottu ''Hankkijan talvisodaksi''.
 
Hankkija toimi monella alalla, minkä vuoksi se otti iskulauseekseen ''Hankkija on monessa mukana''. Merkittävän osan Hankkijan toimintaa muodosti [[Maatalous-Hankkija]]n lisäksi [[Hankkijan rehuteollisuus]] sekä [[Kone-Hankkija]]n [[traktori|traktoreiden]], [[puimuri|puimureiden]] sekä traktoreiden työkoneiden kuin myös maataloudesta irrallaan oleva [[Teknillinen Hankkija]], joka suoritti rakennusurakoihin, myös vientirakennusurakoihin [[sähkötekniikka|sähköteknisiä]] asennuspalveluita ja maahantoi esimerkiksi kuluttajille myytyjä [[nauhuri|radionauhureita]]. Traktoreista Hankkijan tunnetuimpia edustamia tavaramerkkejä olivat [[Massey-Ferguson]] ja myöhemmin [[Volvo BM Valmet]]. Sitä varten se hankki ensin [[Tammisto]]n tilan [[Helsingin pitäjä]]stä, myöhemmin [[Anttilan koetilankoetila]]n [[Tuusula]]sta. Vuosikymmenten kuluessa Hankkijan kiinteä omaisuus kasvoi merkittäväksi.
 
Vuonna [[1985]] Hankkija osti [[Rakennusliike Puolimatka]]n [[Armas Puolimatka]]n perheeltä.<ref name = NCC >{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ncc.fi/tietoa_nccsta/ncc_suomessa/historia/ | Nimeke = NCC : Historia| Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = NCC| Viitattu = 28.4.2012 }}</ref> Kauppa mahdollisti Hankkijan itsenäisyyden useiksi vuosiksi, mutta käytännön liiketoiminta sopeutui kuitenkin liian hitaasti yhteiskunnan muutosten yleisesti liike-elämälle asettamiin vaatimuksiin. Hankkijan organisaatio osoittautui taloudellisesti kestämättömäksi. Novera-nimiseksi muuttunut Hankkija ajautui lopulta [[konkurssi]]in vuonna [[1992]],<ref name = NCC /> jolloin syvä taloudellinen [[Suomen 1990-luvun alun lama|lama]] kaatoi muitakin suomalaisia kotimarkkinoilla toimivia suuryrityksiä.
===Keskusosuusliike Hankkija===
*Taavi Arola, 1920-luku
*[[Väinö Pessi]], 1947-1961
*Eino Tuomola, 1961-1970 <ref>http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=975</ref>
*Jorma Järvi, 1971-1986 <ref>http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=1416</ref>
 
==Hankkija-Maatalous Oy==
Ennen Hankkijan konkurssia oli yhtiön keskeinen osa eli maatalous- ja konekauppa jo siirretty [[Hankkija-Maatalous|Hankkija-Maatalous Oy]] -nimiselle tytäryhtiölle[[tytäryhtiö]]lle. Hankkija-Maatalous Oy aloitti toimintansa vuonna 1988. Saman vuoden heinäkuussa SOK ja Hankkija muodostivat Hankkija-Maatalous Oy:stä yhteisen maatalous- ja konekauppayrityksen, joka siirtyi vuonna [[1993]] kokonaisuudessaan [[SOK]]:n omistukseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.agrimarket.fi/main.cfm?iT=84| Nimeke = Maanlaajuinen Agrimarket-ketju palvelee| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = www.agrimarket.fi | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Agrimarket| Viitattu = 8. lokakuuta 2007| Kieli = }}</ref>
 
==Katso myös ==
7

muokkausta