Ero sivun ”Rumpujarru” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
Zindox (keskustelu | muokkaukset)
p w
Rivi 5:
Modernin auton rumpujarrun keksi [[Louis Renault (teollisuusmies)|Louis Renault]] vuonna [[1902]], vaikka vähemmän hienostunutta rumpujarrua käytettiin [[Maybach]]issa vuotta aiemmin. Ensimmäisissä rumpujarruissa jarrukenkiä käytettiin mekaanisesti vivuilla ja tangoilla tai vaijereilla. 1930-luvun puolivälistä lähtien kenkiä käytettiin öljyllä ja pienellä männällä, joka oli sylinterissä. Joissakin autoissa käytettiin kuitenkin puhtaasti mekaanisia järjestelmiä vielä vuosikymmeniä. Joissakin malleissa on kaksi mäntää.
 
Rumpujarru ei ole niinyhtä tehokas [[Jarru|jarrutuksessa]] kuin [[levyjarru]], ja niitä käytetään nykyautoissa yleisesti vain takapyörissä. Jarrutettaessa jarrurummun pyörimisliike puristaa auton kulkusuunnassa etumaista jarrukenkää (ensiökenkää) tiukemmin jarrurumpua vasten. Osin myös tämän itsetehostusilmiön takia rumpujarrut olivat suositumpia vanhoissa autoissa: rumpujarrullisessa autossa ei välttämättä ole jarrutehostinta lainkaan, toisin kuin levyjarrullisissa autoissa.
 
Rumpujarruissa on itsesäätyvä tai käsinsäädettävä säätömekanismi, joka pitää jarrukengät mahdollisimman lähellä rummun sisäpintaa kenkien kitkapinnan kulumisesta huolimatta. Rumpujarruissa on kaksi tai kolme jäykkää jousta, jotka pitävät jarrukengät irti rummusta silloin kun ei jarruteta ja estävät siten niiden jumiutumisen jarrutus asentoon. Rumpujarruissa on usein yhdistetty käyttöjarru ja seisontajarru samaan rumpuun. Käsijarru toimii useimmiten mekaanisesti vaijerin välityksellä ja käyttöjarru [[Jarruneste|jarrunesteellä]].
Rivi 12:
 
Joissain autoissa on takalevyjarrun sisällä rumpujarru, jota käytetään vain seisontajarruna. Tälläinen oli esimerkiksi [[Volvo 240]] sarjan autoissa.{{lähde}}
 
== Katso myös ==
[[Auton jarrujärjestelmä|Auton jarrujärjeselmä]]
 
{{commonscat|Drum brakes}}