Ero sivun ”Townshendin lait” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p tuostakin ehkä artikkeli |
p suom. |
||
Rivi 3:
Ensimmäinen kokonaisuuteen kuuluneista säädöksistä oli ''Suspending Act'' (”keskeytyslaki”), jonka mukaan [[New Yorkin provinssi]]n maakuntakokouksen oli keskeytettävä kaikki toimintansa, kunnes se täyttäisi vuoden 1765 [[Majoituslait|majoituslain]] (''Quartering Act'') määräykset brittijoukkojen majoituskulujen maksamisesta. Toinen säädös (”Townshendin vero”) määräsi tuontitullin maksettavaksi kaikesta siirtokuntiin tuotavasta lyijystä, paperista, lasista, maalista ja teestä. Maksut oli suoritettava satamissa. Tullimaksut oli avoimesti tarkoitettu vain tulojen keräämiseen kruunulle eikä niinkään kaupan säätelyyn. Kolmas säädös asetti tullimaksuja perimään viranomaiskoneiston, jolle annettiin siirtokunnissa lähes mielivaltaiset oikeudet käyttää esimerkiksi kotietsintöjä, vakoojia, rannikkovartioaluksia ja auttamismääräyksiä, ja jonka kulut rahoitettaisiin kokonaan tullimaksuista. Neljäs säädös korotti teestä perittävää tullimaksua, mutta vapautti samalla veroista teen viennin emämaasta siirtokuntiin.<ref name="brit">[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/601114/Townshend-Acts Townshend Acts] {{en}} ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition''. Viitattu 18.1.2014.</ref>
Uudet säädökset herättivät jyrkkää vastarintaa siirtokunnissa, sillä ne uhkasivat siirtokuntien perinteistä itsehallintoa, erityisesti maakunnallisten kokousten oikeutta päättää verotuksesta. Säädöksiä vastustettiin paitsi kiertämällä niitä, myös väkivaltaisesti. Erityisesti [[Boston]]issa toimineet brittiviranomaiset joutuivat hyökkäysten kohteeksi. Maaliskuussa 1770 tapahtuneen [[Bostonin verilöyly]]n päivänä kaikki
==Katso myös==
| |||