Ero sivun ”Leimaverolaki (Iso-Britannia)” versioiden välillä

täydennetään ja lähteistetään
(Suomen leimavero ei kuulu tähän; artikkeli on ehkä huonosti nimetty, mutta se yhtä kaikki käsittelee vain yhtä Yhdysvaltain historiaan liittyvää lakia)
(täydennetään ja lähteistetään)
{{Tämä artikkeli|käsittelee vuonna 1765 Britanniassa säädettyä lakia. Yleisempää tietoa aiheesta on artikkelissa [[Leimavero]].}}
[[Tiedosto:Parliament Stamp Act1765.jpg|thumb|Ilmoitus Leimaverolain hyväksymisestä sanomalehdessä.]]
'''Leimaverolaki''' ({{k-en|Stamp Act 1765}}) oli [[Iso-Britannia]]n parlamentin vuonna 1765 hyväksymä laki, jokajonka määräsitarkoituksena oli Britannianverottaa [[Brittiläinen imperiumi|siirtomaitasiirtomaissa]] käyttämäänkäytettävää [[lontoopaperi]]laista painomateriaaliaa. LontoossaLakia valmistettuihin,vatustettiin Leimaverolainerityisesti mukaisiinPohjois-Amerikan painomateriaaleihinsiirtokunnissa, lyötiinjoiden [[veroleima]],asukkaat jonkaeivät käytöstähalunneet Iso-Britanniamaksaa keräsiveroja, materiaalienjoiden valmistajiltaasettamiseen verorahoja.he Leimaverolaineivät tarkoituksenavoineet oliitse kattaavaikuttaa. Iso-BritannialleLaki erityisestikäynnisti Pohjois-Amerikassasiirtokunnissa sijaitsevistakuohunnan sotajoukoistaja koituviaverokapinan, kustannuksia.joka Lakienteili hyväksyttiinmyöhemmän [[22.Amerikan maaliskuutavallankumous|Amerikan vallankumouksen]] [[1765]]puhkeamista.
 
Lain säätämisen taustalla oli Ison-Britannian hallituksen tarve kattaa Amerikan siirtokuntien aiheuttamat suuret menot. Vuonna 1763 päättynyt [[suuri siirtomaasota]] oli tullut kalliiksi ja sitä seurannut [[Pontiacin kapina]] pakotti lisäämään rajaseutujen puolustusjärjesteleyitä. Sotilasmenojen kattamiseksi pääministeri [[George Grenville]] esitteli vuonna 1764 [[Sokerilaki|sokerilain]] (''Sugar Act'') ja seuraavana vuonna leimaverolain. Jälkimmäinen laki koski kaikkia virallisia asiakirjoja, kirjoja, sanomalehtiä, lentolehtisiä, almanakkoja, pelikortteja ja muita paperituotteita.<ref name="brit">[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/562848/Stamp-Act Stamp Act] {{en}} ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition''. Viitattu 20.1.2014.</ref> Lain mukaan niissä sai käyttää vain [[Lontoo]]ssa valmistettuja virallisia painomateriaaleja, joihin oli lyöty [[veroleima]], jonka käytöstä valtio keräsi materiaalien valmistajilta verorahoja.
Leimaverolaki kohtasi Britannian siirtomaissa suurta vastustusta. Erityisesti Yhdysvaltain siirtomaissa leimaverolakia vastustettiin hyvin ankarasti ja nykyisin sitä pidetään yhtenä merkittävimmistä [[Amerikan vallankumous|Amerikan vallankumoukseen]] johtaneista toimista. Vastustuksen takia laki kumottiin alle vuosi sen hyväksymisen jälkeen, [[19. maaliskuuta]] [[1766]].
 
Laki hyväksyttiin [[22. maaliskuuta]] [[1765]]. Se johti Pohjois-Amerikan siirtokunnissa monenlaisiin vastareaktioihin ja mielenosoituksiin.<ref name="kronikka">''Ihmiskunnan kronikka 1739–1860'', s. 600–601. Gummerus 1988.</ref> [[Boston]]isa ensimmäinen Lontoosta lähettety leimapaperilähetys poltettiin julkisesti protestina laille. Kaikkiin siirtokuntiin lähetettiin virkamies huolehtimaan leimamerkkien levittämisestä veron perimiseksi, mutta spontaanit väkijoukkojen nousut pakottivat heidät luopumaan tehtävistään. Lain toimeenpanoon tarkoitettua koneistoa ei missään vaiheessa saatu toimimaan vastarinnan vuoksi. Lisäksi organisoitiin kaikkien englantilaisten tuotteiden ostoboikotti, jolla oli suurin vaikutus, sillä se vahingoitti myös enlgantilaisten liikemiesten etuja.<ref name="Mykland">Knut Mykland (suom. Heikki Eskelinen): ''Otavan suuri maailmanhistoria 13: Suuret vallankumoukset'', s. 48. Otava, Helsinki 1985.</ref> Boikotin seurauksena kaupankäynti siirtokunnissa pysähtyi lähes täysin kesän 1765 aikana.<ref name="kronikka" />
 
Siirtokuntalaisia ei ärsyttänyt niinkään leimaveron suuruus, vaan se seikka, että se rikkoi anlgosaksisissa maissa yleisesti tunnustettua periaatetta, jonka mukaan vain kansalaisia edustava parlamentti saattoi asettaa heille veroja. He katsoivat näin ollen vain siirtokuntien omilla edustajakokouksilla olevan oikeuden verojen määräämiseen heille, mutta ei Lontoon parlamentilla.<ref name="Mykland" /> Tämä oli ollut myös vallitseva käytäntö jo 150 vuoden ajan.<ref name="brit" /> Leimaveroprotestien yhteydessä lakimies [[James Otis]] keksi iskulauseen ”[[Ei verotusta ilman edustusoikeutta]]” (''No taxation without representation''), josta tuli pian kaikkien parlamentin säätämien verojen vastustajien yhteinen tunnus.<ref name="kronikka" /> Kaikkiaan leimaverolain vastustus loi Amerikan siirtokuntiin sellaista poliittista aktiivisuutta ja julkista keskustelua, jolla oli myöhemmin suuri merkitys itsenäisyystaistelun yhteydessä. Kysymys siirtokuntien ja emämaan suhteesta nousi keskustelun aiheeksi ja perustettiin radikaali vastarintajärjestö ”[[Vapauden pojat]]” (''Sons of Liberty'').<ref name="Haikala">Sisko Haikala: ''Vallankumousten aikakausi'', teoksessa ''Maailmanhistorian pikkujättiläinen'', s. 589–590. WSOY, Porvoo–Helsinki–Juva 1988.</ref><ref name="Mykland" />
 
Lokakuussa 1765 [[New York]]iin kokoontui niin sanottu [[leimaverokongressi]], jossa yhdeksän siirtokunnan edustajat vaativat lakia kumottavaksi. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun eri siirtokunnat ryhtyivät oma-aloitteiseen yhteistoimintaan. Itse kokous oli varsin maltillinen: parlamentille ja kuningas [[Yrjö III|Yrjö III:lle]] osoittamassaan anomuksessa se vakuutti uskollisuuttaan ja pyysi leimaverolain kumoamista.<ref name="Haikala" /><ref name="brit" />
 
Kauppaboikotin seurauksena tappioita kärsineet brittiläiset kauppahuoneet ja tehtailijat alkoivat vaatia parlamentilta leimaverolain kumoamista. Ylähuoneen vastustuksesta huolimatta parlamentti kumosi lain maaliskuussa 1766. Samassa yhteydessä se kuitenkin myös hyväksyi julistuksen, jonka mukaan sillä tulisi olemaan oikeus asettaa veroja kaikille siirtomaiden asukkaille ”kaikissa ajateltavissa olevissa tapauksissa” (nk. ''Declaratory Act''). Jo seuraavana vuonna parlamentti sääti niin sanotut [[Townshendin lait]], jotka synnyttivät uuden kiistan.<ref name="brit" /><ref name="Haikala" />
 
==Lähteet==
{{Viitteet}}
 
{{Wikiaineisto|en|Stamp Act of 1765}}