Ero sivun ”Kolmas linja” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SilvonenBot (keskustelu | muokkaukset)
p Täsmennystä botin avulla: Hämeentie korvattiin link(e)illä Hämeentie (Helsinki)
tarkennus; on kyllä suora, mutta ei luotisuora (sehän merkitsee pystysuoraa)
Rivi 6:
==Profiili ja historia==
 
Kolmas linja on viidestä keskenään samansuuntaisesta Linjaksi nimetystä kadusta pisin, noin 900 metriä. Se on lähes suora ja pääasiassa ylämäkeä kaakosta luoteeseen, paitsi [[Alppikatu|Alppi­kadun]] ja lähesHelsingin­kadun välinen osuus, jossa on Helsingin­kadulle päin mentäessä jyrkkä luotisuoraala­mäki. Kolmannen linjan ja [[Hämeentie (Helsinki)|Hämeentie]]n risteyksessä sijaitsee eräs Kallion vanhimmista asuinkerrostaloista, Werner von Essenin piirtämä punatiiliverhoiltu talo vuodelta 1913.<ref>Herrasväen ja työläisten kaupunginosa, s. 116</ref> Kadun toisessa päässä sijaitsee [[Helsingin Diakonissalaitos|Helsingin Diakonissalaitoksen]] rakennuksia. Castréninkadun ja Kolmannen linjan risteyksessä sijaitseva tontti oli pitkään tyhjänä, kunnes [[Helsingin seurakuntayhtymä|Helsingin evankelis-luterilaisten seurakuntienseura­kuntien seurakuntayhtymäseura­kunta­yhtymä]] rakennutti siihen massiivisen toimitalonsa. Harmaasävyinen toimitalo on [[Heikki Siren|Heikki]] ja [[Kaija Siren]]in käsialaa vuodelta 1979.<ref>Herrasväen ja työläisten kaupunki, s. 126</ref>
 
Kuten kaikkialle Kallioon, myös Kolmannelle linjalle rakennettiin useita kerrostaloja 1950-luvun lopulta 1970-luvun alkuun ulottuvana ajanjaksona. Siihen asti katua reunustivat kaksikerroksiset puutalot ja muutama 1920- ja 1930-luvuilla rakennettu kivitalo. Kolmas linja 4:n virastotalo (Jouko Ylihannu ja Osmo Rissanen, 1971) purettiin asuinkerrostalon tieltä 2000-luvun alussa.<ref>Herrasväen ja työläisten kaupunki, s. 116</ref>