Ero sivun ”Väinö Voionmaa” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
selvitystä SDP:hen liittymisestä
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 52:
Voionmaa (silloinen Wallin) aloitti yhteiskunnallisen toimintansa [[Raittiusliike Suomessa|raittiusliikkeessä]] ja kansanvalistuksellinen toiminta leimasikin koko hänen elinkaartaan. Heti 1900-luvun alussa hän toimi Helsingin kaupunginvaltuustossa suomalaisen puolueen riveissä.
 
Voionmaa oli yksi sivistyneistöön kuuluneista "kravattisosialisteista", jotka kannattivat 1900-luvun alussa työväenliikkeen tavoitteita. Vuoden 1904 tienoilla he muodostivat suomalaisen puolueen radikaalin ryhmän, jotka pitivät puolueen sosiaalista ohjelmaa vanhentuneena. Pian sen jälkeen he irrottautuivat suomalaisesta puolueesta. Wallin sai virikkeitä sosialistiseen suuntaan äidiltään, aviovaimoltaan, asuinympäristöstään Jyväskylän [[Mäki-Matti|Mäki-Matista]] sekä opintomatkoillaan Berliinistä ja Kööpenhaminasta. Vaimolleen hän raportoi Kööpenhaminasta: "Sympatialla olen lukenut sosialistista kirjallisuutta ja sosialististen kirjailijoiden nerokkaita esityksiä nykyoloista. - - vaan miten se käytännössä olisi toteutettava, se on vielä peitetty niin kuin elämän tulevaisuus aina on." Hän pohti yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta, joka hänen ajatuksensa mukaan vaatisi "uutta oikeutta". Sosialismin [[luokkataistelu]]oppia hän vieroksui. Yhdistämällä raittiusliikkeen ja työväenliikkeen hän muodosti näkymän, johon luokkakaistelukinluokkataistelukin sopi: taistelun "viinakapitalismia" vastaan. Hän kuitenkin liittyi SDP:n jäseneksi vasta 1918, sisällissodan jälkeen.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Väinö Voionmaa | Julkaisija = Tammi| Vuosi = 1969| Tekijä = Aimo Halila| Sivu = 50–60, 163| Isbn = 951-0-22044-2 }}</ref>
 
Suurimman elämäntyönsä Voionmaa teki kansanedustajana vuosina 1919―47 [[Suomen Sosialidemokraattinen puolue|sosialidemokraattisessa puolueessa]]. Eduskunnassa hän toimi mm. ulkoasianvaliokunnassa, sen puheenjohtajana 1931―37 ja vaikeana sota-aikana 1940―46. Tämän lisäksi hänellä oli eduskunnan luottamustehtävinä muun muassa: Kulkulaitosvaliokunta pj 1925, Kulkulaitosvaliokunta pj 1929―31, Perustuslakivaliokunta jäsen, Sivistysvaliokunta jäsen, Suuri valiokunta jäsen, Talousvaliokunta jäsen, Valtiovarainvaliokunta jäsen, [[Eduskunnan kirjasto]]n hallitus jäsen, [[Valtakunnanoikeus|Valtakunnanoikeuden]] jäsen. Hän kuoli kesken vaalikauden vuonna 1947.