Ero sivun ”Casimir Ehrnrooth (kenraali)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Aiheesta muualla: - Virheellinen luokka pois; oli vt. kansleri Pietarissa, ei sijaiskansleri Helsingissä. |
p →Ministerivaltiosihteerinä: kh, typos fixed: sairaslom → sairauslom using AWB |
||
Rivi 42:
Sotilasuralle paluun sijaan Ehrnrooth määrättiinkin tammikuussa 1882 Suomen ministerivaltiosihteerin apulaiseksi Pietariin.<ref name="Kenraalit" /> Hän ei tiettävästi suhtautunut tehtävään erityisen vakavasti, eikä ministerivaltiosihteeri [[Theodor Bruun]] arvostanut hänen kykyjään. Suomen poliittiset johtajat ja hallitusmiehet eivät pitäneet keisarille ja Venäjän sotaministerille lojaalia kenraalia sopivana henkilönä vahtimaan Suomen etuja aikana, jolloin valtakunnan yhtenäistämispyrkimykset nostivat päätään.<ref name="KB" /> Pitkään Venäjällä palvelleena Ehrnrooth tunsi Suomen olot huonosti. Bruunin kuoltua vuonna 1888 Ehrnrooth nimitettiin marraskuussa hänen seuraajakseen ministerivaltiosihteerinä ja [[Helsingin yliopisto|yliopiston]] sijaiskanslerina.<ref name="Kenraalit" /> Hänen asemansa muodostui vaikeaksi, eikä hän pitänyt virkaan liittyvistä muodollisuuksista ja velvollisuuksista.<ref name="KB" />
Vuonna 1889 keisari vaati Suomen posti-, tulli- ja rahalaitoksen yhdistämistä vastaaviin venäläisiin laitoksiin. [[Suomen senaatti|Suomen senaatissa]] oltiin sitä mieltä, ettei Ehrnrooth ollut tosissaan yrittänyt estää hankkeen toteutumista. Senaatin mielestä asia oli myös alistettava Suomen säätyjen päätettäväksi, kun taas Ehrnrooth oli yhdessä [[Suomen kenraalikuvernööri|kenraalikuvernööri]] [[Fjodor Heiden]]in kanssa eri mieltä. Jouduttuaan voimakkaan arvostelun kohteeksi Ehrnrooth vetäytyi lopulta kriittisellä hetkellä
===Viimeiset vuodet===
| |||