Ero sivun ”Toinen oopiumisota” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
sodan ja rauhansopimusten yhteydessä Kiina joutui myös luovuttamaan alueita Venäjälle; Kiinan ja Venäjän raja sai pääosin nykyisen linjauksensa
Rivi 15:
| komentaja2= [[Kuva:Flag of the United Kingdom.svg|20px|border]] [[Michel Seymour]]<br>[[Kuva:Flag of the United Kingdom.svg|20px|border]] [[James Elgin]]<br>[[Kuva:Flag of France.svg|20px|border]] [[Jean-Baptiste Louis Cros]]
}}
[[Kuva:Second Opium War-guangzhou.jpg|250px|thumb|Hyökkäys [[Guangzhou]]hun vuonna [[1857]]]]
[[Kuva:Upper North Taku Fort.jpg|thumb|250px|Taku-linnake pian sen valtauksen jälkeen aamulla 21.8.1860. Kuvassa kaatuneita sotilaita.]]
 
'''Toinen oopiumisota''' käytiin [[Kiina]]n ([[Qing-dynastia]]) sekä [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannian]] ja [[Ranska]]n välillä vuosina [[1856]]–[[1860]]. Kiinassa käytiin samaan aikaan [[Taiping-kapina]]a.
Rivi 26 ⟶ 28:
== Sodan kulku ==
 
[[Kuva:Second Opium War-guangzhou.jpg|250px|thumb|Hyökkäys [[Guangzhou]]hun vuonna [[1857]]]]
[[Kuva:Upper North Taku Fort.jpg|thumb|250px|Taku-linnake pian sen valtauksen jälkeen aamulla 21.8.1860. Kuvassa kaatuneita sotilaita.]]
8. lokakuuta 1856 Kiinan viranomaiset nousivat [[Hongkong]]issa rekisteröityyn, kiinalaisten omistamaan, mutta Britannian lipun alla purjehtivaan laivaan nimeltä ''Arrow'', epäillen, että se oli syyllistynyt merirosvoukseen, salakuljetuksiin ja oli mukana oopiumikaupassa. 12 miehistön jäsentä vangittiin.
 
Rivi 38:
1860 englantilais-ranskalaiset joukot kokoontuivat Hongkongissa ja laskeutuivat maihin 1. elokuuta [[Pei Tang]]issa hyökäten onnistuneesti Taku-linnakkeiden kimppuun 21. elokuuta. 26. syyskuuta joukot saapuivat Pekingiin ja olivat miehittäneet kaupungin 6. lokakuuta. Joukot sitten ryöstelivät Kesäpalatsin ja Vanhan kesäpalatsin.
 
== Rauhansopimukset ==
Qing-dynastian hovin paettua [[Jehol]]iin, 18. lokakuuta 1860 [[prinssi Gong]] suostui Venäjän välittämiin rauhanehtoihin, jotka asettivat Tianjinin sopimukset voimaan. Oopiumkauppa laillistettiin, Britannia, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat saivat luvan avata lähetystöt Pekingiin ja länsimaat saivat luvan tehdä lähetystyötä varsin vapaasti sekä oikeuden omistaa maata Kiinassa.
 
Qing-dynastian hovin paettua [[Jehol]]iin, 18. lokakuuta 1860 [[prinssi Gong]] suostui lokakuussa 1860 Venäjän välittämiin rauhanehtoihin, jotka asettivat Tianjinin sopimukset voimaan. Kiinan ja Ison-Britannian välinen [[Pekingin rauhansopimus]] allekirjoitettiin 24. lokakuuta 1860, Kiinan ja Ranskan välinen seuraavana päivänä.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Jung Chang | Nimeke = Kiinan viimeinen keisarinna | Sivu = 58 | Suomentaja = Jaana Iso-Markku | Julkaisija = Otava | Vuosi = 2013 | Tunniste = ISBN 978-951-1-23807-2}}</ref> Oopiumkauppa laillistettiin, Britannia, Ranska, Venäjä ja Yhdysvallat saivat luvan avata lähetystöt Pekingiin ja länsimaat saivat luvan tehdä lähetystyötä varsin vapaasti sekä oikeuden omistaa maata Kiinassa.
 
Kiinan ja Venäjän välinen rauhansopimus vahvistettiin 14. marraskuuta 1860. Siinä Kiina luovuttu Venäjälle [[Amur]]in pohjois­puoliset ja [[Ussuri]]n itä­puoliset alueet. Tällöin Venäjän ja Kiinan välisen rajan itäosa sai nykyisen linjauksensa.<ref name=Jung60>Jung Chang, s. 60-61</ref> Kiinan [[mantšut|mantšulainen]] kenraali Yishan oli luvannut nämä harvaan asutut alueet Venäjälle jo vuonna 1858, kun Venäjä oli uhannut sodalla, mutta keisari [[Xianfeng]] ei ollut sopimusta vahvistanut. Vuoden 1860 rauhan­neuvotteluissa Venäjän lähettiläs [[Nikolai Ignatjev]] perusteli rajan­siirtoa sillä, että hän oli taivutellut britit ja ranskalaiset hyväksymään rauhan­omaisen ratkaisun ja että sen vuoksi hänen maansa oli ansainnut palkkion. Kiinalta valtaamalleen alueelle venäläiset perustivat myöhemmin [[Vladivostok]]in.<ref name=Jung60 />
 
 
== Aiheesta muualla ==