Ero sivun ”Peräseinäjoki” versioiden välillä

=== Peräseinäjoen itsenäistyminen (1800-luku) ===

 

 

Kunnallishallinnon eriytyminen seurakunnasta alkoi 1865 annetun kunnallisasetuksen myötä. Peräseinäjoki muodosti ensin Seinäjoen ja Ilmajoen kanssa yhteisen kunnanhallinnon, kunnes se aloitti itsenäistymisprosessin tammikuussa 1868. Tuolloin kappeliseurakunta valitsi kaksi asiamiestä jotka luetteloivat maksuvelvolliset asukkaat. Kuntakokouksesta tulikin maallisessa hallinnossa kappelikokousten jatkaja, kun asioiden valmistelu ja toteutus hoidettiin kunnalliskokouksessa.<ref>Peräseinäjoen historia s. 72</ref> Seurakunnan siteet Ilmajokeen katkesivat 1890-luvulla oman kirkkoherran myötä.<ref>Peräseinäjoen historia s.69</ref>

Peräseinäjoella toimii kolme eri palloilulajien urheiluseuraa. Jalkapallossa lähinnä junioripuolella toimintaa ylläpitää FC Pepsi 2002, joka on yksi [[TP-Seinäjoki|TP-Seinäjoen]] kasvattajaseuroista. Peräseinäjoen ainut yleisseura on [[Peräseinäjoen Toive]] jolla on toimintaa pesäpallossa, salibandyssa, lentopallossa ja painissa. Paini ja pesäpallo ovat toiveen suurimmat lajit. Seuran tunnetuimmat edustajat painissa ovat [[Keijo Manni]] sekä Jani Manni. Pesäpallossa Toive pelaa [[Suomensarja (pesäpallo)|Suomensarjaa]]. Toive pelasi vuoteen 2004 asti Naisten [[Superpesis|Superpesiksessä]]. Yleisurheilusta yksi tunnetuin edustaja on kymmenottelija [[Jaakko Ojaniemi]]. Kuuluisin peräseinäjokelainen urheilija on [[Ville Ritola]].

 

 

Sekä PeTo-Jussit ja Toive pelaavat pesäpallon kotiottelunsa [[Peräseinäjoen pesäpallostadion]]illa. Muita urheilupaikkoja peräseinäjoella ovat sisäliikuntahalli [[RitolaHalli]], Koukkarin pesäpallokenttä, Peräseinäjoen keskusurheilukenttä sekä koulujen liikuntakentät.