Ero sivun ”Mäkitupalainen” versioiden välillä

'''Mäkitupa''' tarkoittaa jonkin maatilan alueella olevaa ''vuokra-asumusta'', pikku tupaa, johon yleensä ei kuulunut mainittavammin viljelypinta-alaa, toisin kuin [[torppari|torppaan]]<ref name="wsoy">WSOY Iso tietosanakirja 6, s. 317, WSOY 1997 ISBN 951-0-20163-4</ref>. Asukkaita kutsuttiin '''mäkitupalaisiksi'''. Järjestelmä oli käytössä 1700-luvun loppupuolelta lähtien 1900-luvun alkupuolelle [[torpparilaki]]in asti. Mäkitupalaiset työskentelivät yleensä palkollisina ulkopuolisissa töissä, ja muodostivat huomattavan osan maaseudun työvoimareservistä{{Lähde}}.

Huonon omavaraisuuden ja niukkojen toimeentulomahdollisuuksien vuoksi mäkitupalaiset olivat otollinen ryhmä [[siirtolaisuus|siirtolaisuudellesiirtolaisryhmä]]. Heillä ei ollut kotimaassaan paljoa menetettävää, ja kohdemaan leveämpi leipä sekä usein tarjottu oma viljelymaa houkuttivat.

Mäkitupalais- ja torpparikysymys nousivat merkittäväksi ongelmaksi 1800-luvun lopulla, sillä vuokratilallisten asema ja asumisen ehdot saattoivat olla kohtuuttoman raskaat. Ahdinkoon apua lupaavan nousevan [[työväenliike|työväenliikkeen]] tärkeimpänä tukiryhmänä maaseudulla on perinteisesti pidetty torppareita, mutta uusimpien tutkimusten mukaan kyseessä olivat juuri mäkitupien asukkaat. Mäkitupalaiskysymys ratkesi vasta 1919 niin sanotun [[torpparilaki|torpparilain]] myötä, jolloin mäkitupalaiset saivat mahdollisuuden lunastaa tilat itselleen. Vuoteen&nbsp;1940

Vuosina 1919–1937 mennessä tiloja oli lunastettu yhteensä 45&nbsp;000170<ref name="wsoy"/>.