Ero sivun ”Volter Kilpi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
pieniä lisiä
Rivi 11:
| ammatit = [[kirjailija]]
| äidinkieli =
| kansallisuus = {{[[Suomi}}|suomalainen]]
| aikakausi =
| tyylilajit =
Rivi 24:
}}
 
'''Volter Adalbert Kilpi''' vuoteen 1886 asti Ericsson ([[12. joulukuuta]] [[1874]] [[Kustavi]] – [[13. kesäkuuta]] [[1939]] [[Turku]])<ref name="SKS">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/4972/ | Nimeke = Kansallisbiografia| Tekijä =Dietrich | Tiedostomuoto =Assmann | Selite = Vapaasti luettava| Julkaisu =Kansallisbiografia | Ajankohta =20.8.1999 |(päivitetty Julkaisupaikka =9.8.2013) | Julkaisija = Biografiakeskus| Viitattu = 19.7.2013 | Kieli = suomeksi}}</ref> oli suomalainen kirjailija. Hänen pääteostaan ''[[Alastalon salissa]]'' (1933) on usein pidetty kaikkien aikojen parhaana suomalaisena romaanina. Vuoden [[1992]] syksyllä ''Helsingin Sanomien'' järjestämässä kilpailussa se valittiin sellaiseksi puolivirallisestikin.
 
Valmistuttuaan [[1900]] filosofian kandidaatiksi [[Helsingin yliopisto]]sta Kilpi työskenteli ensin Helsingissä ja myöhemmin kirjastonhoitajana [[Turun yliopiston kirjasto]]ssa. Hänen kirjallista varhaistuotantoaan edustavat runoa ja proosaa yhdistelevät uusromanttiset teokset ''Bathseba'' (1900), ''Parsifal'' (1901) ja ''Antinous'' (1903). Niissä hän käsittelee muinaisuudesta, [[Myytti|myyteistä]] ja [[Raamattu|''Raamatusta'']] otettuja aiheita omalaatuisella, mystisromanttisella tyylillä ja rikkaalla, polveilevalla kielellä. Kilpi vaikutti nuoruudessaan myös kulttuurikriitikkona ja julkaisi teokset ''Kansallista itsetutkiskelua'' (1917) ja ''Tulevaisuuden edessä'' (1918), joissa on nähty äärikansallismielisiä ja jopa [[Fasismi|fasistisia]] sävyjä. Itsenäistymisen jälkeen Kilpi vaikeni kirjailijana viideksitoista vuodeksi.
 
Kilpi työskenteli vuosina 1921&ndash;19391921–1939 vastaperustetun [[Turun yliopisto]]n ensimmäisenä ylikirjastonhoitajana. Tänä aikana syntyi hänen ''Saaristosarjaksi'' kutsuttu kirjallinen päätyönsä, johon kuuluvat kaksiosainen romaani ''[[Alastalon salissa]]'' (1933), novellikokoelma ''[[Pitäjän pienempiä]]'' (1934) ja romaani ''[[Kirkolle]]'' (1937). Näissä teoksissa Kilpi palasi lapsuutensa Kustaviin ja sen asukkaisiin, joista keskiössä ovat merimiehet ja merikapteeni-isännät. Alastalon salissa kertoo pitäjän mahti-isäntien kokouksesta, jossa sovitaan yhteisen parkkilaivan rakentamisesta.<ref name="SKS"/> ''Pitäjän pienempien'' novelleissa pääosassa ovat nimen mukaisesti köyhempien ihmisten &mdash; etenkin merimiesten ja heidän leskiensä &mdash; elämänkohtalot, ja ''Kirkolle'' kuvaa kustavilaisten sunnuntaista kirkkomatkaa.
 
''Saaristosarja'' on kirjoitettu omalaatuisella, jäljittelemättömällä tyylillä. Kilven kieli on äärimmäisen hidasta ja monipolvista sekä ilmaisultaan ja kielikuviltaan rikasta. Hänen virkkeensä saattavat olla sivun mittaisia. ''Alastalon salissa'', joka kuvaa kuusi tuntia kestävän tapahtumajakson, on 800 sivua pitkä.<ref name="SKS"/> Kilpi käyttää [[tajunnanvirta]]tekniikkaa ja kuvaa päähenkilöidensä pienimmätkin ajatukset, mielenliikkeet ja tunteet. Teossarjaa on verrattu [[James Joyce]]n ''[[Odysseus (kirja)|Odysseuksen]]'' ja [[Marcel Proust]]in ''[[Kadonnutta aikaa etsimässä]]'' -romaanisarjan kaltaisiin eurooppalaisen [[modernismi]]n klassikoihin, ja kirjallisuudentutkijat sekä kriitikot ovat usein pitäneet ''Alastalon salissa'' -teosta parhaana suomalaisena romaanina. Samasta syystä Kilpi ei ole koskaan ollut suuren yleisön suosikki, sillä hänen teoksensa ovat melko vaikealukuisia.<ref name="SKS"/>
Rivi 34:
Kilven kuollessa [[1939]] häneltä jäi kesken [[Jonathan Swift]]iä mukaeleva yhteiskunnallinen satiiri ''Gulliverin matka Fantomimian mantereelle'', joka julkaistiin [[postuumi]]sti 1944.<ref name="SKS"/>
 
Volter Kilven ensimmäinen puoliso oli vuonna 1927 kuollut kirjailija [[Hilja Kilpi]] (o.s. Vanhakartano). Heidät vihittiin vastoin morsiamen vanhempien suostumusta 10. kesäkuuta 1907 Turussa. Heille syntyivät lapset: [[Riitta Pylkkänen|Riitta Valpuri]] (Pylkkänen, 1910–1982), Suomen kansallismuseon johtaja; [[Jaakkima Kilpi|Eerik Jaakkima Volter]] (1914–1988), Tampereen teknillisen korkeakoulun mekaanisen teknologian professori; hallintoneuvos; [[Lassi Kilpi|Lassi Topias Taavetti]] (1920–2007), KHO:n jäsen. Toinen puoliso vuodesta 1935 sairaanhoitaja Gunborg Elisabeth (os. Grönroos) 1901–1977.<ref name="SKS"/><ref>http://www.ts.fi/kulttuuri/kirjat/471756/Ovat+sanasi+niin+++kuin+valoa+minulle</ref> Volter Kilven veli [[Eero Kilpi]] oli [[Suomen Kansallisteatteri]]n näyttelijä ja toinen veli [[Sulo Kilpi]] oli kemian professori.<ref>Facta2001, WSOY 1981, 8. osa, palsta 426, 427</ref>
 
Kustavi kirjallisuusyhdistys järjestää vuosittain heinäkuussa Kustavissa Kilvelle omistetun kirjallisuusviikon. Siellä on nähty mm. [[Juha Hurme]]en ohjaamia Kilven teksteihin perustuneita näytelmiä sekä järjestetty Kilven kirjojen ääneenlukutilaisuuksia ja esitelmiä.<ref name="SKS"/>
 
== Teoksia ==
Rivi 79:
* Vieras, vieras minä olen kaikille : Volter Kilven ja Vilho Suomen kirjeenvaihto 1937–1939 ja muita kirjeitä ; toimittanut Pirjo Lyytikäinen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1993.
* Volter ja Hilja : "Ovat sanasi niinkuin valoa minulle" : Volter Kilven ja Hilja Vanhakartanon kirjeenvaihtoa; toimittanut Laura Kokko. Kirjapaja 2013.
 
 
== Aiheesta muualla ==
Rivi 86 ⟶ 85:
* [http://poistyopoydalta.blogspot.fi/2011/12/volter-kilpi-beelzebubin-uni.html Volter Kilpi. ''Beelzebubin uni.''] Alkujaan Valvojassa 1900 julkaistu Kilven novelli.
* [http://www.parkkinen.org/kilpi.html parkkinen.org], Kilven ja kustantaja [[Alvar Renqvist]]in yhteistyöstä
* {{Kansallisbiografia|id = 4972 |nimi = Kilpi, Volter (1874–1939)|tekijä = Dietrich Assmann |ajankohta = 20.8.1999}}
* {{Kansallisbiografia
* “Paikallisen ajattelun epäpuhtaudesta. Volter Kilpi ja suomalaisuus.”suomalaisuus” teoksessa Tere Vadén, ''Ajo ja jälki'', Atena 2000. [http://nuvatsia.terevaden.net/kirjoja/ajo-ja-jalki/]
|id = 4972 |nimi = Kilpi, Volter (1874–1939)|tekijä = Dietrich Assmann |ajankohta = 20.8.1999}}
* “Paikallisen ajattelun epäpuhtaudesta. Volter Kilpi ja suomalaisuus.” teoksessa Tere Vadén, ''Ajo ja jälki'', Atena 2000. [http://nuvatsia.terevaden.net/kirjoja/ajo-ja-jalki/]
* [http://areena.yle.fi/radio/1980234 Yle Areena: Volter Kilpi lukee novellin Vierniemen Jooseppi. Äänite vuodelta 1937. ]
* Volter Kilven Seura [http://www.volterkilvenseura.fi/ Volter Kilven Seura]
 
{{AAKKOSTUS:Kilpi, Volter}}