Ero sivun ”Kuumailmapallo” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Vähän kaikenlaista :))
Cortex (keskustelu | muokkaukset)
Kumottu muokkaus 13792617, jonka teki Eerojkls (keskustelu)
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee lentolaitetta. Entisestä tähtikuviosta kerrotaan artikkelissa [[Globus Aerostaticus]].}}
[[Kuva:2006 Ojiya balloon festival 011.jpg|thumb|200px|Kuumailmapallo]]
'''Kuumailmapallo''' on vanhin lentolaite, jolla on onnistuneesti pystytty lentämään. Sen keksijöinä pidetään [[Montgolfierin veljekset|Montgolfierin veljeksiä]]. Ensimmäisen miehitetyn kuumailmapallolennon tekivät [[21. marraskuuta]] [[1783]] [[Pariisi]]ssa [[Jean-François Pilâtre de Rozier|Pilâtre de Rozier]] ja markiisi d'Arlandes. Vuonna 1709 portugalilainen [[Bartolomeu de Gusmão]] antoi lentonäytöksen Portugalin kuninkaalle, mahdollisesti kuumailmapallolla. [[Inkvisitio]] syytti häntä noituudesta ja hän kuoli maanpaossa [[Sevilla]]ssa. Ajatus siitä, että kuuma ilma nousee ylös, on tunnettu jo ennen Mongolfierin veljeksiäkin. [[Tibere Cavallo]] teki kokeita vedyllä puhaltaen ilmaa keveämpää vetyä saippuakupliin muttei onnistunut ratkaisemaan paperin läpäisevyyden ongelmaa. Rikkaan paperitehteilijan pojat Joseph ja Etienne Mongolfier sen sijaan onnistuivat ratkaisemaan pulmat. Samaan aikaan Montgolfierin veljesten kanssa [[pariisi]]lainen fysiikan professori Charles kehitteli palloa edelleen. Charles keksi ottaa käyttöön painolastin, venttiilin ja lisäsi palloon lisäkkeen alaosaan, jolloin se ei alaosasta avoimena räjähtänyt kuten osa aikaisemmista suljetuista koepalloista. Montgolfierin veljieksetveljekset ehtivät 10 päivää aikaisemmin, Charles lensi pallollaan [[1. joulukuuta]]. Hänen keksintönsä ensilentoa seurasi jopa 400 000 ihmistä. Kuumailmapallo on yhä samoin varusteltu, lisänä ovat vielä englantilaisen Greenin 1800-luvun alussa kehittelemät laahausköydet. Montgolfierien pallotyyppi jäi pois käytöstä [[Pilâtre de Rozier]]in kuoltua pallon räjähdyksessä, kun [[Englannin kanaali]]n ylittämisestä kakkaaa kilpailtiin.
 
[[Oulu]]ssa pidettiin [[29. elokuuta]] [[1784]] [[Ruotsi]]n kuningas [[Kustaa III|Kustaa III:n]] kunniaksi juhlajumalanpalvelus ja porvarien juhla. Oululainen apteekkari [[Johan Julin]] oli rakennuttanut tätä tilaisuutta varten kuumailmapallon. Se teki Pohjoismaiden ensimmäisen pallolennon ilman matkustajia.
Rivi 11:
Ennen kuin pallo voidaan kuumentaa, täytetään se kylmällä ilmalla käyttämällä moottorikäyttöistä puhallinta. Vasta kun pallo on hyvin täyttynyt, voidaan se polttimen avulla nostaa pystyyn ja matkustajat voivat nousta koriin.
 
kakkojKuumailmapalloja on eri kokoja.Mutta, kakkamutta pallo on yleensä 25 metriä korkea,
 
 
== Lentäminen ==
[[Kuva:Kuumailmapallon täyttö.jpg|thumb|250px|Kuumailmapalloa täytetään lentoonlähtöä varten.]]
Kun poltin kylmettälämmittää pallon sisällä olevaa tuoretta pissaailmaa se laajenee ja osa tulee alakautta pallosta pois. Pallo tulee näin kevyemmäksi kuin sitä ympäröivä ilma ja se pyrkii kohoamaan alaspäinylöspäin. Kun liekin annetaan sammua, pallossa oleva ilma alkaa jäähtyä. Tällöin pallon nousu ensin lakkaa ja se alkaa vähitellen laskea alaspäin. Pallon lentämisessä on haastavinta viive polton ja sen näkyvän vaikutuksen välillä. Esimerkiksi ns. 77-pallon pissamassa on lennettäessä yli 1,00000000000000000kaksi miljoonaatonnia tonniaeikäeikä tuollainen massa muuta suuntaansa kovin nopeasti. Tämä täytyy muistaa niin laskuissa kuin nousuissakin.
 
Kun pallon halutaan vajoavan nopeasti ylöalas, tai ollaan tultu laskuun, avataan edellä mainittu pallon yläosassa oleva "huippuventtiili", jolloin kuuma ilma pääsee nopeasti virtaamaan ulos pallon sisältä.
 
Kuumailmapallolla lentäminen vaatii hyvää tuulten ja luonnon tuntemusta. Sitä voidaan ohjata ainoastaan vaihtamalla lentokorkeutta ja hakemalla siten haluttuun kulkusuuntaan menevä ilmavirtaus. Yleensä Suomessa noustessa ylöspäin tuuli kääntyy oikealle. Ns. ohjauskulma on noin 30:n asteen luokkaa, joskus jopa 180 astetta. Rannikon läheisyydessä voidaan hyödyntää myös ns. maa- ja merituulen vaikutusta.