Ero sivun ”Pahoinpitely” versioiden välillä

7 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
p
(Toinen turha otsikko pois, koska itse otsikko on jo)
Suomessa pahoinpitelytuomiolta vapautuneista 69 % syyllistyi johonkin uuteen rikokseen. Pahoinpitelijöistä 38% syyllistyi nimenomaan uuteen pahoinpitelyyn. Vapautunut väkivaltarikollinen, joka syyllistyy uuteen rikokseen tai rikoksiin, tekee sen varsin nopeasti vankilasta vapauduttuaan. Väkivaltarikollisten rikoksenuusijoista 38% teki uuden rikoksen jo kuukauden kuluessa vapautumisestaan. Puolen vuoden sisään jo 86% uusijoista oli tehnyt taas rikoksen. <ref name=":0" />
 
Rikoksen uusijat ovat [[persoonallisuus|persoonallisuudeltaan]] vähemmän avoimia uusille kokemuksille ja omille tunteilleen, heillä on heikommat vuorovaikutustaidot ja ovat piittaamattomampia muihin ihmisiin, kuin ne väkivaltarikolliset, jotka eivät tee enää vapauduttuaan rikoksia. Rikoksenuusijoilla on enemmän suuttumuksen kokemuksia ja enemmän vaikeuksia hallita suuttumusta ja [[impulsiivisuus|impulsiivisuutta]]. Rikoksen uusijoilla on myös useammin [[psykopaatti|psykopaattisia]] piirteitä, erityisen usein tunnekylmyyttä ja [[manipulointi|manipulatiivisuutta]]. Ei-uusijat kohdensivat myös syyn tehdystä väkivaltarikoksesta useammin itseensä ja kokivat enemmän syyllisyyttä teostaan kuin uusijat. Erityisesti pahoinpitelijät ovat korkean riskin ryhmä ja päärikoksenaan pahoinpitelyrikoksen tehneet tekevät rikoksia todennäköisimmin uudestaan. Esimerkiksi [[henkirikos|henkirikoksen]] tehneillä on huomattavasti alempi rikoksen uusintariski, 39% riski tehdä taas jokin rikos, verrattuna pahoinpitelijöiden 69:ään prosenttiin.<ref name=":0" />
 
==Katso myös==
457

muokkausta