Ero sivun ”Pahoinpitely” versioiden välillä

1 953 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
Pahoinpitelijästä
(eipä tuossa lisäyksessä paljon järkevää ollut tietosanakirjamateriaaliksi)
(Pahoinpitelijästä)
{{Korjattava/Suomi}}
'''Pahoinpitely''' on henkilön toiseen kohdistama fyysinen [[väkivalta|väkivallanteko]]{{Lähde|alla olevan lakimääritelmän mukaan "... taikka tällaista väkivaltaa tekemättä..."}} . Usein pahoinpitely ilmenee nyrkiniskuina, potkuina tai [[puukko|puukotuksina]], mutta pahoinpitelyksi voidaan määritellä myös vaikkapa se, että [[HIV]]-positiivinen harrastaa suojaamatonta [[seksi]]ä kertomatta tartunnastaan.<ref>[http://yle.fi/uutiset/hiv-jutun_tuomio_koveni_12_vuoteen/5262369 Yle.fi - HIV-jutun tuomio koveni 12 vuoteen]</ref> Kolmasosa suomalaisissa [[vankila|vankiloissa]] olevista [[vanki|vangeista]] on tuomittu [[väkivaltarikos|väkivaltarikoksesta]].<ref name=":0">[http://www.haaste.om.fi/fi/index/lehtiarkisto/haaste20084/persoonallisuuspiirteetennustavatvakivaltarikollistenuusimista.html Haaste -lehti 4/2008: "Persoonallisuuspiirteet ennustavat väkivaltarikollisten uusimista"]</ref>
 
== Suomen rikoslain mukainen pahoinpitelyn määritelmä ==
Törkeästä pahoinpitelystä tuomittiin yksittäisrikoksena vuonna 2002 288 henkilöä. Ehdollista tuomittiin 177 tapauksessa (62 prosenttia), yhdyskuntapalvelua 6 (2 prosenttia) ja ehdotonta 105 (37 prosenttia). Ehdollisten keskipituus oli 12,5 kuukautta ja ehdottomien 18,1 kuukautta.
 
== Pahoinpitelijän persoona ==
Suomessa pahoinpitelytuomiolta vapautuneista 69 % syyllistyi johonkin uuteen rikokseen. Pahoinpitelijöistä 38% syyllistyi nimenomaan uuteen pahoinpitelyyn. Vapautunut väkivaltarikollinen, joka syyllistyy uuteen rikokseen tai rikoksiin, tekee sen varsin nopeasti vankilasta vapauduttuaan. Väkivaltarikollisten rikoksenuusijoista 38% teki uuden rikoksen jo kuukauden kuluessa vapautumisestaan. Puolen vuoden sisään jo 86% uusijoista oli tehnyt taas rikoksen. <ref name=":0" />
 
Rikoksen uusijat ovat [[persoonallisuus|persoonallisuudeltaan]] vähemmän avoimia uusille kokemuksille ja omille tunteilleen, heillä on heikommat vuorovaikutustaidot ja ovat piittaamattomampia muihin ihmisiin, kuin ne väkivaltarikolliset, jotka eivät tee enää vapauduttuaan rikoksia. Rikoksenuusijoilla on enemmän suuttumuksen kokemuksia ja enemmän vaikeuksia hallita suuttumusta ja [[impulsiivisuus|impulsiivisuutta]]. Rikoksen uusijoilla on myös useammin [[psykopaatti|psykopaattisia]] piirteitä, erityisen usein tunnekylmyyttä ja [[manipulointi|manipulatiivisuutta]]. Ei-uusijat kohdensivat myös syyn tehdystä väkivaltarikoksesta useammin itseensä ja kokivat enemmän syyllisyyttä teostaan kuin uusijat. Erityisesti pahoinpitelijät ovat korkean riskin ryhmä ja päärikoksenaan pahoinpitelyrikoksen tehneet tekevät rikoksia todennäköisimmin uudestaan. Esimerkiksi [[henkirikos|henkirikoksen]] tehneillä on huomattavasti alempi rikoksen uusintariski, 39%, verrattuna pahoinpitelijöiden 69:ään prosenttiin.<ref name=":0" />
 
== Katso myös ==
==Katso myös==
*[[Perheväkivalta]]
457

muokkausta