Ero sivun ”Suomensukuinen” versioiden välillä

77 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
palautettu osittain aiempaa. Piilotettu lähteetön uusi kappale kunnes tulee luotettava lähde geneettisille ja kulttuurisille sukulaisuuksille.
(Kumottu muokkaus 13789613, jonka teki Kielimiliisi (keskustelu) artikkeli on muutenkin lähteetön, asiasisältö ei juuri muutu, vain muotoutuu paremmaksi.)
(palautettu osittain aiempaa. Piilotettu lähteetön uusi kappale kunnes tulee luotettava lähde geneettisille ja kulttuurisille sukulaisuuksille.)
[[Kuva:Fenno-Ugrian languages.png|thumb|400px|Suomensukuisten kansojen asuinalueet]]
'''Suomensukuinen''' tarkoittaa suomensukuista eli [[uralilaiset kielet|uralilaista kieltä]] puhuvaa kansaa tai ihmistä. Suomensukuisiksi kieliksi lasketaan yleisimmin [[suomalais-ugrilaiset kielet]]. Näistä useinNiistä muita kuin [[Itämerensuomalaiset kielet|itämerensuomalaisia kieliä]] sanotaan usein [[suomen kieli|suomen kielen]] [[etäsukukieli]]ksi. Termi ''suomensukuinen''”suomensukuinen” on kuitenkin alun perin viitannut ja viittaa osittain edelleenkin kielellisen sukulaisuuden lisäksi rodulliseen, geneettiseen ja kulttuuriseenkin sukulaisuuteen, jonka näitäuralilaisten kansojakielten ajatellaanpuhujilla ajateltiin yhdistävän. ErityisestiTämä kaukaisempien sukulaiskansojen välillä, esimerkiksi [[suomalaiset|suomalaisten]] suhteessa [[Samojedit|samojedeihin]], tämä sukulaisuussuhdemerkitys on kuitenkinedelleen yksinomaanmelko kielellinen.yleinen Senmaallikkojen sijaan läheisempien kansojenkeskuudessa, kuten [[virolaiset|virolaisten]] ja [[karjalaiset (kansa)|karjalaisten]] kanssa suomalaisilla on läheisen kielisukulaisuuden lisäksi myös huomattava geneettinen jaaiheuttaa kulttuurinenkinedelleen yhteneväisyysväärinymmärryksiä.
<!--
 
Erityisesti kaukaisempien sukulaiskansojen välillä, esimerkiksi [[suomalaiset|suomalaisten]] suhteessa [[Samojedit|samojedeihin]], tämä sukulaisuussuhde on kuitenkin yksinomaan kielellinen. Tämä merkitys on edelleen melko yleinen maallikkojen keskuudessa, ja aiheuttaa edelleen väärinymmärryksiä.Sen sijaan läheisempien kansojen, kuten [[virolaiset|virolaisten]] ja [[karjalaiset (kansa)|karjalaisten]] kanssa suomalaisilla on läheisen kielisukulaisuuden lisäksi myös huomattava geneettinen ja kulttuurinenkin yhteneväisyys.{{Lähde|Lähde tälle kappaleelle}}
Ilmaisu "suomensukuinen" on käsitteenä varsin [[Suomi]]-keskeinen, varsinkin kun suomi ei ole suurin uralilainen kieli. Esimerkiksi [[Germaanit|germaaneja]] voitaisiin samalla logiikalla kutsua "englanninsukuisiksi" tai "saksansukuisiksi". Käsitettä ei käytetäkään kielitieteessä Suomen ulkopuolella.
-->
IlmaisuKäsite "suomensukuinen" on käsitteenä varsin [[Suomi]]-keskeinen, varsinkin kun suomi ei ole suurin uralilainen kieli. Esimerkiksi [[Germaanit|germaaneja]] voitaisiin samalla logiikalla kutsua "englanninsukuisiksi" tai "saksansukuisiksi". Käsitettä ei käytetäkään kielitieteessä Suomen ulkopuolella.
Suomensukuisten kielten puhujien muodostama '''Suomen suku''' ajateltiin 1800-luvulla kansallisen heräämisen aikana ja vielä pitkälle 1900-luvullekin usein ryhmäksi, jolla on yhteinen geneettinen alkuperä. Esimerkiksi [[Aarno Karimo]] kirjoitti kirjassaan ''[[Kumpujen yöstä]]'' (1929–1932): ''Suomen suvun alkukoti on monien tutkijain mielestä etsittävä Uralin vuoriston ja Volgan mutkan väliseltä alueelta. Useat otaksuvat suomalaisten asuneen alkujaan Volgan ja Väinäjoen latvoilla...'' Kirjassa on myös kuvitteellinen kertomus [[Ural (vuoristo)|Uralin]] lähistöllä asuvan suvun päämiehestä Jorosta, joka käskee poikansa Tuiran etsiä maata lännestä. Tuiran jälkeläiset löytävätkin tuhatvuotisen vaelluksen jälkeen Suomen. Tämänkaltaisten vaelluskertomusten esikuvana pidetään [[Raamattu|Raamatun]] kertomuksia, joissa kansa vaeltaa ja saapuu [[luvattu maa|luvattuun maahan]].
 
Nykytietämyksen mukaan jotkinuralilaisten [[uralilaisetkielten kansat]]puhujiin eroavatkuuluu geneettisestiuseita selvästi toisistaan,erilaisia muttageneettisiä kielikunnantyyppejä, sisälläjoten keskenäänminkäänlaista läheisetgeneettistä kansatSuomen muistuttavat toisiaansukua myösei geneettisestiole. Geneettis-kielellisenä SuomenSuome sukunaMyöskään voitaisiinSuomen pitääsuvun lähinnäyhtenäistä [[Itämerensuomalaisetmuinaiskulttuuria kansat|itämerensuomalaisiatai kansoja]].-uskontoa Myösei suomensukuisten kansojen muinaiskulttuurissa ja -uskonnossa onole ollut eroavaisuuksiaolemassa. Uskontoon ja kulttuuriin vaikutti voimakkaasti elinkeino, joka vaihteli eri uralilaisia kieliä puhuvien ryhmien välillä. Esimerkiksi maata viljelevien [[Suomalainen muinaisusko|suomalaisten]] ja [[Virolainen mytologia ja muinaisusko|virolaisten uskomukset]] olivat lähempänä toisiaan ja jopa muiden maanviljelyä harjoittavien kansojen uskomuksia kuin metsästyksellä eläneiden [[saamelaiset|saamelaisten]] [[Saamelainen muinaisusko|shamanismia]]. Tästä huolimattaSilti jonkinlainen käsitys ja ihanne suomensukuisten kansojen yhteenkuuluvuudesta on säilynyt. Vuosien 1918-1922 [[Heimosodat|heimosotia]] perusteltiin aikoinaan kansojen yhteenkuuluvuudella, mutta heimosotaretkikunnatne ulottuivatkin vain itämerensuomalaisten kansojen vanhoille asuinalueille.
 
==Katso myös==
6 119

muokkausta