Ero sivun ”Suomensukuinen” versioiden välillä

'''Suomensukuinen''' tarkoittaa suomensukuista eli [[uralilaiset kielet|uralilaista kieltä]] puhuvaa kansaa tai ihmistä. Suomensukuisiksi kieliksi lasketaan yleisimmin [[suomalais-ugrilaiset kielet]]. Näistä useinNiistä muita kuin [[Itämerensuomalaiset kielet|itämerensuomalaisia kieliä]] sanotaan usein [[suomen kieli|suomen kielen]] [[etäsukukieli]]ksi. Termi ''suomensukuinen''”suomensukuinen” on kuitenkin alun perin viitannut ja viittaa osittain edelleenkin kielellisen sukulaisuuden lisäksi rodulliseen, geneettiseen ja kulttuuriseenkin sukulaisuuteen, jonka näitäuralilaisten kansojakielten ajatellaanpuhujilla ajateltiin yhdistävän. Tämä merkitys on edelleen melko yleinen maallikkojen keskuudessa, ja aiheuttaa edelleen väärinymmärryksiä.
<!--
Erityisesti kaukaisempien sukulaiskansojen välillä, esimerkiksi [[suomalaiset|suomalaisten]] suhteessa [[Samojedit|samojedeihin]], tämä sukulaisuussuhde on kuitenkin yksinomaan kielellinen. Tämä merkitys on edelleen melko yleinen maallikkojen keskuudessa, ja aiheuttaa edelleen väärinymmärryksiä.Sen sijaan läheisempien kansojen, kuten [[virolaiset|virolaisten]] ja [[karjalaiset (kansa)|karjalaisten]] kanssa suomalaisilla on läheisen kielisukulaisuuden lisäksi myös huomattava geneettinen ja kulttuurinenkin yhteneväisyys.{{Lähde|Lähde tälle kappaleelle}}

IlmaisuKäsite "suomensukuinen" on käsitteenä varsin [[Suomi]]-keskeinen, varsinkin kun suomi ei ole suurin uralilainen kieli. Esimerkiksi [[Germaanit|germaaneja]] voitaisiin samalla logiikalla kutsua "englanninsukuisiksi" tai "saksansukuisiksi". Käsitettä ei käytetäkään kielitieteessä Suomen ulkopuolella.

Nykytietämyksen mukaan jotkinuralilaisten [[uralilaisetkielten kansat]]puhujiin eroavatkuuluu geneettisestiuseita selvästi toisistaan,erilaisia muttageneettisiä kielikunnantyyppejä, sisälläjoten keskenäänminkäänlaista läheisetgeneettistä kansatSuomen muistuttavat toisiaansukua myösei geneettisestiole. Geneettis-kielellisenä SuomenSuome sukunaMyöskään voitaisiinSuomen pitääsuvun lähinnäyhtenäistä [[Itämerensuomalaisetmuinaiskulttuuria kansat|itämerensuomalaisiatai kansoja]].-uskontoa Myösei suomensukuisten kansojen muinaiskulttuurissa ja -uskonnossa onole ollut eroavaisuuksiaolemassa. Uskontoon ja kulttuuriin vaikutti voimakkaasti elinkeino, joka vaihteli eri uralilaisia kieliä puhuvien ryhmien välillä. Esimerkiksi maata viljelevien [[Suomalainen muinaisusko|suomalaisten]] ja [[Virolainen mytologia ja muinaisusko|virolaisten uskomukset]] olivat lähempänä toisiaan ja jopa muiden maanviljelyä harjoittavien kansojen uskomuksia kuin metsästyksellä eläneiden [[saamelaiset|saamelaisten]] [[Saamelainen muinaisusko|shamanismia]]. Tästä huolimattaSilti jonkinlainen käsitys ja ihanne suomensukuisten kansojen yhteenkuuluvuudesta on säilynyt. Vuosien 1918-1922 [[Heimosodat|heimosotia]] perusteltiin aikoinaan kansojen yhteenkuuluvuudella, mutta heimosotaretkikunnatne ulottuivatkin vain itämerensuomalaisten kansojen vanhoille asuinalueille.