Ero sivun ”Suomensukuinen” versioiden välillä

680 merkkiä lisätty ,  6 vuotta sitten
Kumottu muokkaus 13789613, jonka teki Kielimiliisi (keskustelu) artikkeli on muutenkin lähteetön, asiasisältö ei juuri muutu, vain muotoutuu paremmaksi.
(Kumottu muokkaus 13789610, jonka teki Vienanlinna (keskustelu) ei ne ole pelkkiä linkkejä, asiamuutokset ovat lähteettömiä)
(Kumottu muokkaus 13789613, jonka teki Kielimiliisi (keskustelu) artikkeli on muutenkin lähteetön, asiasisältö ei juuri muutu, vain muotoutuu paremmaksi.)
[[Kuva:Fenno-Ugrian languages.png|thumb|400px|Suomensukuisten kansojen asuinalueet]]
'''Suomensukuinen''' tarkoittaa suomensukuista eli [[uralilaiset kielet|uralilaista kieltä]] puhuvaa kansaa tai ihmistä. Suomensukuisiksi kieliksi lasketaan yleisimmin [[uralilaiset kielet|uralilaisen kielikunnansuomalais-ugrilaiset kielet]]. Näistä usein muita kuin [[Itämerensuomalaiset kielet|itämerensuomalaisia kieliä]] sanotaan [[suomen kieli|suomen kielen]] [[etäsukukieli]]ksi. Termi ''suomensukuinen'' on kuitenkin alun perin viitannut ja viittaa osittain edelleenkin kielellisen sukulaisuuden lisäksi rodulliseen, geneettiseen ja kulttuuriseenkiinkulttuuriseenkin sukulaisuuteen, jokajonka uralilaistennäitä kieltenkansoja puhujillaajatellaan ajateltiin olevanyhdistävän. TämäErityisesti merkityskaukaisempien sukulaiskansojen välillä, esimerkiksi [[suomalaiset|suomalaisten]] suhteessa [[Samojedit|samojedeihin]], tämä sukulaisuussuhde on edelleenkuitenkin melkoyksinomaan yleinenkielellinen. maallikkojenSen keskuudessasijaan läheisempien kansojen, kuten [[virolaiset|virolaisten]] ja aiheuttaa[[karjalaiset (kansa)|karjalaisten]] kanssa suomalaisilla on läheisen kielisukulaisuuden lisäksi myös huomattava geneettinen ja edelleenkulttuurinenkin väärinymmärryksiäyhteneväisyys.
 
Ilmaisu "Suomensukuinensuomensukuinen" on käsitteenä varsin suomikeskeinen[[Suomi]]-keskeinen, varsinkaanvarsinkin kun suomi ei ole suurin uralilainen kieli. Esimerkiksi [[germaaniset kieletGermaanit|germaaneja]] voitaisiin samalla logiikalla kutsua "englanninsukuisiksi" tai "saksansukuisiksi". Käsitettä ei käytetäkään kielitieteessä Suomen ulkopuolella.
Suomensukuisten kielten puhujien muodostama '''Suomen suku''' ajateltiin 1800-luvulla kansallisen heräämisen aikana ja vielä pitkälle 1900-luvullekin usein ryhmäksi, jolla on yhteinen geneettinen alkuperä. Esimerkiksi [[Aarno Karimo]] kirjoitti kirjassaan ''[[Kumpujen yöstä]]'' (1929–1932): ''Suomen suvun alkukoti on monien tutkijain mielestä etsittävä Uralin vuoriston ja Volgan mutkan väliseltä alueelta. Useat otaksuvat suomalaisten asuneen alkujaan Volgan ja Väinäjoen latvoilla...'' Kirjassa on myös kuvitteellinen kertomus [[Ural (vuoristo)|Uralin]] lähistöllä asuvan suvun päämiehestä Jorosta, joka käskee poikansa Tuiran etsiä maata lännestä. Tuiran jälkeläiset löytävätkin tuhatvuotisen vaelluksen jälkeen Suomen. Tämänkaltaisten vaelluskertomusten esikuvana pidetään [[raamattuRaamattu|raamatunRaamatun]] kertomuksia, joissa kansa vaeltaa ja saapuu [[luvattu maa|luvattuun maahan]].
 
Nykytietämyksen mukaan uralilaistenjotkin kielten[[uralilaiset puhujiinkansat]] kuuluueroavat useitageneettisesti selvästi erilaisiatoisistaan, geneettisiämutta tyyppejä,kielikunnan jotensisällä minkäänlaistakeskenään geneettistäläheiset Suomenkansat muistuttavat sukuatoisiaan eimyös olegeneettisesti. Geneettis-kielellisenä Suomen sukuna voitaisiin pitää enintäänlähinnä [[Itämerensuomalaiset kieletkansat|itämerensuomalaistenitämerensuomalaisia kieltenkansoja]] puhujia. MyöskäänMyös Suomensuomensukuisten suvunkansojen yhtenäistämuinaiskulttuurissa muinaiskulttuuria taija -uskontoauskonnossa ei oleon ollut olemassaeroavaisuuksia. Uskontoon ja kulttuuriin vaikutti voimakkaasti elinkeino, joka vaihteli eri uralilaisia kieliä puhuvien ryhmien välillä. Esimerkiksi maata viljelevien [[Suomalainen muinaisusko|suomalaisten]] ja [[Virolainen mytologia ja muinaisusko|virolaisten uskomukset]] olivat lähempänä toisiaan ja jopa muiden maanviljelys-maanviljelyä harjoittavien kansojen uskomuksia kuin metsästyksellä eläneiden [[saamelaiset|saamelaisten]] [[Saamelainen muinaisusko|shamanismia]]. Tästä huolimatta jonkinlainen käsitys ja ihanne suomensukuisten kansojen yhteenkuuluvuudesta on säilynyt. Vuosien 1918-1922 [[Heimosodat|Heimosotiaheimosotia]] perusteltiin aikoinaan kansojen yhteenkuuluvuudella, mutta neheimosotaretkikunnat ulottuivatkin vain itämerensuomalaisten kansojen vanhoille asuinalueille.
 
==Katso myös==
*[[Suomalaisten alkuperä]]
*[[Itämerensuomalainen mytologia]]
 
[[Luokka:Uralilaiset kielet]]